Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       Muistoissa       ::      

25.5.2017

Voisiko hääpäivää viettää paremmin?

Hevosia arkena, hevosia juhlana!


Meillä on tänään mieheni kanssa vuosipäivä, joka vietettiin totuttuun tapaan arkisilla aherruksilla, sekä käymällä treenaamassa harjoituskisoissa, Kotkan kilparatsastajien järjestämissä koulukisoissa. Menimme ponin kanssa helppo B:0, joka on lyhyen radan helppo ohjelma. Ponin kanssa olemme menneet vain pitkän radan ohjelmia, ja noinkin pienellä ratsulla oli kyllä vaikeaa mahtua pienelle radalle.

Kisoihin lähdimme oikeastaan vain siksi, että paikalla oli valmentajani, jolta saisin apua verryttelyyn. Ja koska suunnitelmamme on muuttaa tapaani ratsastaa ponia radalla. Tai siis nimenomaan saada minut ratsastamaan sitä radalla, eikä vain tyytymään siihen mitä poni tarjoaa, oli tämä tilaisuus mainion matkan päässä harjoittelua varten.


Pisteitä tuli laidasta laitaan 4,5-8,5 välillä. Väärä laukka tiputti niin mukavan pisterivin hieman alaspäin, mutta mitäs jätin ponin valmistelematta ja yksin kesken noston. Mutta useampi 7-8 numero lämmitti kyllä mieltä. Lopputulokseksi 68,600% joka riitti helposti luokan voittoon.  Ja koska valmentajani oli tyytyväinen suoritukseen ja siihen, että saimme radalla pätkittäin tosi hyvääkin ravia, täytyy minun olla tähän itsekin tyytyväinen. Perfektionisti..


Voittajan on helppoa hymyillä!  



24.5.2017

Kesä tulee!


Kesä on ihanaa aikaa. Minulle hevosen omistajana tärkeää on, että hevoseni saavat elää kesän nauttien siitä, eli laiduntaen. Hevonen on ruohon syöjä, laiduntaja, ja jokaisen omistajan velvollisuus on antaa hevoselle siihen mahdollisuus. Hevosen täytyy saada laiduntaa edes se pieni aika vuodesta, jonka Suomen sääolot mahdollistavat. Niittoheinä tarhaan ei korvaa laidunnusta.

Poneista Kotti on ollut jo viikon laitumella, totuttelun jälkeen. Kottillle on varattu oma laidunalue, jossa poni saa viettää koko kesän. Laidunnus aloitetaan aikaisessa vaiheessa, jolloin laitumella ei ole vielä paljoa syötävää. Näin ponin aika kuluu enemmän ruuan etsimisessä, kuin syömisessä, eikä ole niin suurta pelkoa ylensyönnin haittapuolista. Toki laitumella on ruokaa riittävästi ja sen huomaa kyllä ponin muhkeasta ulkoasusta. Aikainen laidunnus aloitetaan myös sen takia, että poni kerkeäisi omin voimin pitämään koko suuren laidunalueen matalana, sillä hevoset eivät syö korrelle kasvanutta heinää. Meidän laidunalueelta löytyy moninainen kasvikunta, sillä pellot ovat pääasiassa olleet luonnonhoitona pitkän aikaa. Sieltä löytyy yhtälailla rikkakasveja kuin hyötykasvejakin, useita eri lajikkeita.


Siiri on totutellut vihreään myös hetken aikaa ja aloitti tänään puolipäiväisen laidunnuksen, vuorotellen varsojen kanssa. Siirin kohdalla pelkään eniten ylensyöntiä ja paisumusta. Se on ahne, ja syö tasan kaiken mikä syötävissä on. Antoi sille ruokaa kuinka paljon tahansa, kaikki uppoaa. Poikien kanssa ei moista ahneutta ole havaittavissa, niillä on aina ollut nenän edessä liiaksikin ruokaa, joten ne ovat todenneet ahnehtimisen tarpeettomaksi. Siiri on elänyt laumassa, jossa ruokaa on paisuvaisuuteen taipuvaisten sukulaistensa vuoksi jouduttu hieman rajoittamaan, eikä vapaa heinä näin ollen ole ollut talvikausina vaihtoehtona.


Varsoille riittävä korsirehun saanti on tärkeää, jotta niiden suolisto kehittyy ja kasvaa kunnolla. Se on lähtökohta hyvään tulevaisuuteen. Aliravitut ja nihkeällä ruokamäärällä olleet varsat ovat aikuisiälläkin kuivan kesän oravan näköisiä "kevyt linjaisia" ja kaitarunkoisia, sillä niiden suolisto ei ole kasvanut ja kehittynyt varsa-aikana kunnolla, puutteellisen suoliston täytteen vuoksi. Niihin ei sitä pintaa saa tarttumaan myöhemmälläkään iällä kovin helposti. Laidunaika on varsoille erittäin tärkeää heti maitovarsana ollessa, mutta etenkin sen jälkeiset varsa-ajan vuodet. Meidän orivarsat saavat oman plantaasin, johon kuuluu metsää ja valtavan suuri laidunalue. Tilaa riittäisi useammallekin varsalle, mutta kaksi pojan koltiaista saa tälle kesää riittää.


Siirin oma laidunalue saa seuralaisen. Meille tulee kesäksi ori. New Forest -ori Horshaka Je t'Aime 44 NF on viikon päästä astumassa tiluksillamme, koko kesän. Jami on I palkinnon kantakirjaori, joka ottaa meillä tammoja vastaan. Myös Siiri on tarkoitus astuttaa Jamilla, jotta vuoden päästä pääsisimme odottelemaan taas omaa pientä forresteria. Samalla minulle tulee yksi ratsu lisää valmisteltavaksi loppukesän karkeloihin.


Tästä ei ehkä kesä parane!

17.5.2017

Kohta olympialaisissa!


Kottin salainen haave on olla DD:n tilalla Elmo Jankarin kisaratsuna. Siihen unelmaan nuori poni on valmis tekemään kovasti töitä. Niinpä poni esteratsastajineen treenasivat sunnuntaina erilaisia esteitä, Harjun uusien minimaastoesteiden parissa.





Jaana on tehnyt Kottin kanssa mielettömän hienoa työtä esteiden parissa. Heillä on takanaan alle vuosi yhteisiä treenejä, joita on pyritty pitämään kerran viikkoon. Siihen väliin on kuitenkin mahtunut paljon taukoja, sillä poni on lorvinut lomaillessa ja matkaan on mahtunut muitakin mutkia. Mutta silti poni on jo ihan mielettömän hyvällä mallilla esteilläkin. Nyt tämä hurjapää -kaksikko on menossa kilpailemaan ensi viikolla näiden esteiden pariin. Aika nastaa!

13.5.2017

Supreme Horse Care Champion -sarjakilpailun ensimmäinen osakilpailu


Ulkokausi on vihdoin avattu, tänäkin vuonna Hyvinkäällä. Tarjolla viisi -vuotiaalle nuorelle oli 3-tason kilpailuissa Supreme Horse Care Champion -sarjan ensimmäinen osakilpailu.  Kilpailusarjat ovat kolmelle eri ikäluokalle, kaikille omansa. Nelivuotiaana kisasimme nelivuotiaille avointa paccelli cuppia, nyt tavoitteena on kisata tämä vuosi viisi vuotiaiden omaa sarjaa. Kun ikää tulee, täytyy nostaa myös vaatimustasoa. Niinpä tänä vuonna kilpailemme jo helppo A -tasolla.

Osakilpailuja on neljä, joista jaetaan cup pisteitä. Seitsemän eniten pisteitä kerännyttä ratsukkoa pääsee finaaliin, joka ratsastetaan lokakuussa Ypäjällä.

Ensimmäisissä kilpailuissa on tarjolla helppo A FEI esiohjelma 5-vuotiaille hevosille. Ohjelma tarjoaa jo hieman tekemistä, sillä siinä on sekä ravissa, että laukassa esitettävä harjoitus-, keski- ja kootut askellajit. Käynnissä vaaditaan keskikäynti tuntumalla ja vapain ohjin. Laukannostot tulevat käynnistä, sekä laukka vaihdetaan käynnin kautta.

Neli- ja viisivuotis talvella on siis saanut tehdä hommia, jotta pysyy ikäluokkansa mukana. Ja saa jatkossakin tehdä, jos mielii tulevina vuosina pysyä mukana nuorten hevosten sarjoissa. Ponillehan kova suoritus on jo olla mukana näissä hevosten kinkereissä, eipä näissä ole pahemmin muita poneja vastuksena ollut kertaakaan. Välillä ponia katsellaan siellä nenänvartta pitkin, mutta minkäs me sille voimme?

Yleensä olemme olleet lähtövuorossa melko ensimmäisten joukossa, mutta tänään olimme toiseksi viimeisiä. Kerkesin katsoa ensimmäisiä suorituksia rauhassa, ennen kuin oli edes tarve lähteä laittelemaan ponia valmiiksi. Luokassa oli yhteensä 14 osallistujaa, ja lisäksi yksi luokan ulkopuolinen. Olipa kiva nähdä muiden suorituksia ennen omaa vuoroa. Sai huomata, ettei ne ikätoverit sen kummenpia olleet. Tavallisia viisivuotiaita, joista osa suoritti hyvin tasollaan, osa ei vielä niin hyvin. Siispä ponin kanssa sai olla ihan luottavaisin mielin, sen suoritusvarmuus ja tasaisuus on jo niin monta kertaa nähty.

Olen valmennuksissa ratsastanut raipan kanssa, ihan sillä silmällä, että voin sen ottaa myös radalle. Nuorten hevosten luokissa sallitaan raippa. Kotti jännittyy raipasta, eikä sitä sillä sen vuoksi käytetä, mutta halusin lopettaa kierteen, johon ollaan ajautumassa -> poni jää pohkeen taakse radalla. Raipan läsnäolo auttaa, jos sitä ei käytä.


Verryttely onnistui vihdoin ja viimein hyvin. Kisapaikalla oli verryttelyyn varattu kentän päätyä sekä maneesia. Suuri osa pörräsi kentällä, joten maneesi oli tyhjä. Mikäs sen parempaa meille, kun Kotti niin kovasti nyt muista ratsuista jännittyy. Sain verrytellä ratsuni rauhassa, reippaassa ravissa ja laukassa. Muutamia väistöjä ja laukka - käynti - laukka -siirtymiä, ennen kuin maneesiin tuli villinpää seuraa ja me olimme valmiita poistumaan. Kerrankin olin hyvillä mielin verryttelyn jälkeen. Hetken aikaa käveltiin vielä ulkosalla, ennen kuin oma vuoromme oli mennä radalle. Radalla kerkesin vielä hyvin ravailemaan ja laukkaamaan, ennen lähtömerkkiä. Sain ponin omasta mielestäni mukavasti avuille ja teräväksi. Juuri sellaiseksi, mitä piti.

Radalle lähdettiinkin valmennuksessa suunnitellun mukaisesti vasemmassa kierroksessa, jotta saan hyvin vasemman jalan läpi, jotta poni pysyy pysähdyksessä suorana. Jos käännyn oikeassa kierroksessa, poni jää helposti ulkoavuista mykäksi ja siirtyy pysähdyksessä vinoksi. Pysähdys onnistui ihan hyvin, ei aivan tasajaloin, mutta ihan ok silti. Liikkeelle taas harjoitusravissa, josta paras työntö jäi kyllä pysähdykseen, mutta matka jatkui puoliympyröihin ja sen jälkeiseen ravin kokoamiseen. Lävistäjä keskiravissa, joka jäi vaisuksi. Kolmikaarinen kiemuraura harjoitusravissa ja sen jälkeen uusi keskiravin yritys. Pieni rikko kertoi, ettei tänään kannata pyytää enempää. Poni ei ollut riittävästi takaosansa päällä, joten keskiravi ei vaan lähde kunnolla takaa. Koottua ravia, pysähdys ja peruutus. Kyllähän se lämmittää mieltä, kun rataa ei muutoin arvostella samalla tavoin, kuin normaalit kouluradat arvostellaan ja kommentoidaan kohta kohdalta.

Käyntiä, marssiva keskikäynti oli ajatuksissa, ihan ei niin marssilla lähtenyt, mutta oli tahdiltaan puhdasta ja se on pääasia!

Laukannosto käynnistä sujui ihan ok, ottaen huomioon, että edellisillan treeneissä se ei sitten sujunut laisinkaan. Keskilaukkaa puoliympyrä, laukan kokoamista ja täysikaarrolla suunnan vaihto. Siirtyminen käyntiin. Kaikki tasaisen varmasti, tahdikkaasti ja rikkeettömästi. Uusi laukka, lävistä ja vastalaukkaa, siirtyminen raviin. Taas tuntui hyvältä, poni parani askel askeleelta! Ravissa vielä puoliympyrää ennen lopputervehdykseen menoa. 

Yksi parhaista radoistamme, ellei paras. Ja se näkyi kieltämättä myös tuloksissa. Poni päräytti tauluun 67,800% tuloksen, jolla irtosi seitsemäs sija!

Ravi 6,8
Puhdas, tahdikas.
Venytyksessä tahti kiihtyy.
Pieni tahti virhe jälkimmäisessä.

Käynti 6,8
Puhdas, voisi olla energisempi.
Saisi olla rennompi ylälinjasta.
Saisi olla matkaa voittavampaa.

Laukka 6,4
On kiireinen.
Puhdas tahdiltaan.
Oikea laukka saisi olla pyöreämpi ja tasapainoisempi.

Kuuliaisuus 7,0
Tasaisella tuntumalla.
Hieno pysähdys ja peruutus.
Usein hieman kiireinen, saisi kantaa paremmin askeleessa.

Yleisvaikutelma 6,9
Kiltti ja yhteistyöhaluinen,
paikoin vielä tasapainoton.


Olin niin tyytyväinen poniin ja suoritukseen, ettei tuosta otuksesta ylpeämpi voisi enää olla. Stewardikin kehui ponin luonnetta ja tyyneyttä suorituksen jälkeen, kuinka viisivuotias voi olla noin kiltti?! Kotti vaan on. Tästä on kyllä mahtavaa lähteä jatkamaan kautta ja sarjaa eteenpäin. Seuraava osakilpailu on kesäkuussa Pornaisissa. Mutta huomenna Harjun uusien maastoesteiden pariin, toisen ratsastajan kanssa.

9.5.2017

Keväistä iloa


Neljävuotias Siiri kehittyy ratsun alkutaipaleella todella kivasti. Se kantaa ratsastajan kummassakin kierroksessa, jokaisessa askellajissa. Selkään nousussa Siiri seisoo paikallaan kuin nakutettu, siitä suuri plussa tammalle. Muutoin ratsastaessa se on vielä hätäinen, voimaton ja tasapainoton. Siis täysi raakile. Siiri neiti on käynyt myös maastossa ja on kokemattomaksi poniksi varsin fiksu ja rehti poni, joka ei pelkää edes vastaan tulevia traktoreita.



Forresteri tamman kuuluu olla pidempi runkoinen, kuin saman rodun miespuolisten otusten. Siiri kantaa selkeää tammaleimaa ainakin tällä osa-alueella. Se tuntuu lyhyen ja kompaktin Kottin jälkeen oikealta valtamerialukselta. Pitkän rungon lisäksi Siiri on takakorkea. Tasapainottomuuden vuoksi sen on vielä hankalaa saada itseään ratsulle optimaalisempaan työskentely moodiin, se ei jaksa kantaa takaosallaan, eikä se saa vielä takasiaan kunnolla rungon alle. Sen vuoksi meillä on etupainoinen, edestä todella epävakaa ratsu, jonka on hankala taipua, ajoittain myös hankala jopa kääntyä.




Ongelmien ratkaisun ensimmäinen vaihe on tunnistaa ongelmat. Suurin ongelma koko epävakaassa valtamerialuksessa on eteenpäin pyrkimyksen puute. Siiri liikkuu eteenpäin hätäilemällä ja kiireesti, se ei kuitenkaan ole pohkeen edessä. Sen tasapainottomuus on varmasti yksi syy siihen, että sen on hankala liikkua takaa eteen aktiivisesti. Aktiivista on vain etujalat ja kaikki mikä jää niiden etupuolelle.  Siksi lääkkeeksi kirjataan paljon maastoilua. Siellä kasvaa kunto, tasapaino ja kantovoima, kolme kärpästä yhdellä iskulla.




Laukka on askellajeista helpointa ja luonnostaan erinomaista. Siirillä on etupainoiseksi ratsuksi hyvinkin ilmava ja ylöspäin suuntautunut laukka, jossa istuminen on todella miellyttävää. Laukka on pehmeää ja helposti rullaavaa. Siinä onnistuu Siirillä myös pukkihyppelöt.






Näin meillä sujuu Siirin kanssa.