Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       Muistoissa       ::      

19.8.2017

Voittajan on niin helppo hymyillä!

Ponibreeders 2017 
5v. Esteet 


Ainoana molempien päivien nollaradoilla maaliin!
Olen aika sanaton, kauden päätavoite saavutettiin ja voitettiin! 



Skumppahuuruissa ei voi muuta todeta kuin sen, että meillä on aivan  mieletön tiimi Kottin takana, Kiitos kaikille heille! 

7.8.2017

Ura aloitettu!

Rataesteillä siis.


Kotti on kilpaillut esteratsastuksessa vain laatuponikilpailuissa viime vuonna, sekä maastoestekisoissa keväällä. Mutta virallisesti rataestekilpailut saivat odottaa tähän päivään asti. Viisivuotias poniruunani on kilpaillut nyt useammassa lajissa kuin yksikään muu hevosistani, ainakin jos kauneuskisatkin lasketaan mukaan. Nemon kanssa kilpailimme este-, koulu- sekä matkaratsastukessa.

Esteratsastuskilpailut valikoitui kalenteriin yksimielisesti. Kisakalenterissa oli aukko sekä ponilla, että ratsastajalla. Kun vuoden yksi odotetuimmista kilpailuista on päätetty kisata esteillä, olisi suotavaa käydä vähän alle startteja samaisesta lajista. Vähiin se jääkin.

E.S. riding clubin 1-tason estekilpailut vietiin läpi ilman minua. Kisat vaativat hieman järjestelyä, sillä jo pelkkä traileriyhdistelmämme vaatii minut ratin taakse. Paitsi jos keventää lastia esimerkiksi hankkimalla kevyemmän kopin. Onneksi sellainen löytyi tyhjän panttina sukulaisilta, että ei tässä nyt ihan höveliksi ruettu! Jostain syystä tällainen vuorotyöläinen ei voi joka ikistä kesäviikonloppua buukata toisille työkavereille.. 

Luokiksi valikoitui 70cm sekä 80cm, sillä ne on breedersissäkin edessä. Korkeus ei tuota ponille ongelmia, se pomppaa kyllä ja korkealle. Ongelmista suurin on varmasti löytää hyvä balanssi vauhdin kanssa. Poni tarvitsee poweria, mutta liika on liikaa. Kultainen keskitie, oi kunpa se löytyisi!

Poni laitettiin aamulla koppiin, mutta minä hyppäsin toisen auton ratin taakse, matkalle töihin. Poni matkasi kisoihin, ilman minua! Voi, että osasikin olla vaikea paikka. Odottaa täysin tiedottomana mikä tilanne kisapaikalla on. Onneksi oli equipe, josta pystyi vähän seuraamaan kisojen kulkua. 

70cm luokka meni ponin osalta muutoin hyvin, mutta harmittava yksi kielto. Samainen este oli osoittautunut joka luokassa ongelmaksi. Mutta puomit pysyivät ylhäällä ja rata muutoin oli  mennyt hyvin. Ei muuta kuin hieman enemmän painetta seuraavalle radalle. Ja niinhän siinä sitten kävi. Kultainen keskitie vei virheittä maaliin asti ja aikakin riitti toiseen sijaan! Aika huippua! Minun kouluponiini onkin melkoinen multitalentti. No sehän toki oli  jo tiedossa.

Nyt vielä Pantsun viimeistelytreeneihin, hierontaan ja kohti nuorten hevosten festivaalia ja ponibreederssin esteratoja. Voiko enää jännemmäksi mennä?! 

Poni kävi tänään klinikalla ottamassa itsestään mittaa. Villit veikkaukset olivat minulta max. 136cm, mieheltä jopa 138cm. Mutta niin vain kävi, että metsään mentiin ja syvälle. Ponin virallinen säkäkorkeus tällä hetkellä on vain 132cm. Sehän täytyy vielä mitata ensi vuonna breederssiä varten ja seitsemän vuotiaana toistamiseen, jotta saadaan pysyvä tulos. Mutta se on todellakin pieni poni. 

3.8.2017

Kotti jatkaa sarjakilpailussa finaaliin asti


Viisi vuotiaiden Supreme horsecare champion sarjan kaikki  osakilpailut on nyt kilpailtu. Hyvinkää, Pornainen, Lappeenranta ja nyt viimeisenä Helsingissä Laaksolla. Reissuille on tullut täältä pieneltä tuppukylältä matkaa ja hintaa. Mutta elämä on! Olemme kesän aikana saaneet kuitenkin enemmän. Hyviä tuloksia, uusia ystäviä ja mahtavia kokemuksia. Eihän niille voi laittaa rahallista arvoa.

Helsingissä ratsastettiin FEI helppo A loppukilpailuohjelma 5vuotiaille hevosille, joka on kaikista tähän astisista radoistamme ehdottomasti haastavin. Mutta eihän paikalleen saa jäädä junnaamaan, ja toisaalta samat radat ratsastetaan ensi vuonna ponibreederssissä, joten on hyvä, että meillä on jo pientä tuntumaa niihin. Vuoden aikana nämäkin radat kerkeävät tulemaan meille helpoksi.

Kuuman kesäinen päivä ja paksun talviturkin kasvattanut poni eivät olleet hyvä yhdistelmä. Ei se klippaus vielä ole ajankohtainen.. Kuuluisat viimeiset sanat. Laaksolla nuoret hevoset saivat käydä tutustumassa verryttelyssä kisarataan, ennen luokan alkua. Poni valui hikeä jo verryttelyn jälkeen. Aikataulut petti kohdallamme pahasti, kuuluttaja ei ollut ajan tasalla edeltävän ratsukon pois jäännistä ja radalle mentiin loppujen lopuksi todella huonosti verryttelystä valmistautuen, sillä emme kerenneet kävellä riittävästi ja herätellä ponia takaisin työmoodiin.


Radalla oli löysä ja väsyneen oloinen poni, joka suoritti kyllä kaikki tehtävät kunnialla loppuun asti. Mutta toiseen, meille vaikeampaan vastalaukkaan se kaikki sitten tyssähti. Ponilta loppui voima ja energia, eikä vastalaukka pysynyt yllä. Oli turha tehdä kärpäsestä suurempaa, joten en edes yrittänyt vaihtaa laukkaa takaisin vastalaukaksi, sillä se on Kottille todella haastavaa tuollaisen sortumisen jälkeen. Muutoin rataan olin ihan tyytyväinen. Alkurata meni vähän puihin, sillä emme löytäneet yhteistä säveltä, mutta loppua kohti parempi. Tulokseksi 65% Se kurja vastalaukka söi pisteitä kahdesta kohdasta niin paljon, ettei enempää voinut odottaa.

Sarjakilpailua ajatellen meillä oli alkukaudesta yksi todella hyvä tulos ja kaksi kohtuullisen hyvää, sijat 4, 6 ja 7. Joista pisteitä herui yhteensä 42. Se riitti helposti finaalipaikkaan, joka ratsastetaan Ypäjällä lokakuun lopussa. Sinne siis taaplaamaan sama rata toisen kerran läpi. Mitään suurempia odotuksia ei ole, mutta otettakoon se hyvänä valmistautumisena ponibreederssiä silmällä pitäen.

Siitä puheenollen tämän vuoden breeders valmistautumiset ovat kuumimmillaan. Kotti osallistuu estepuolelle tänä vuonna, sillä viisi vuotiaat eivät saa enää osallistua kumpaankin lajiin. Estetreenit ovat sujuneet hyvin ja poni matkaakin sunnuntaina elämänsä ensimmäisiin estekilpailuihin, klipattuna tietenkin. Kotti menetti karvansa heti koulukisoista kotiuduttua. Tänään on hoidettu kengitys kuntoon ja ensi viikolla on vielä Piia Pantsun treenit ja lihashuoltoa. Kaikki alkaa kutakuinkin olla valmista. Mutta tästä voisin kirjoittaa vaikka aivan oman tarinansa.


Loppujen lopuksi meidän kauden tavoite saavutettiin! Päästä kisaamaan ikäluokkasarjaa, mutta että finaaliin asti! Se oli aika kova yllätys. Enemmän kuin mitä osasin kuvitella. Kisakausi ei ole vielä edes loppumassa, seuraavat kuukaudet ovat ehkä kiireisintä kisareissaamista, mutta sen jälkeen poni saa pienen huoltotauon ennen finaalia, jonne toivottavasti lähdemme hyvin levänneellä ponilla.