Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

12.3.2019

Eskarin viidentenä päivänä

Me ravataan ympäri kenttää itsenäisesti kummassakin kierroksessa 
ja kyetään vaihtamaan suuntaa käynnissä.



Sitä ennen oli neljäs päivä, jolloin poni tuntui hyväksyneen ratsastajansa selkään ilman varauksia. Ja selkäänkin kiivettiin suoraan istumaan ilman välivaiheita. Ajatus oli päästä liinassa ympyrälle, mutta Frodo ei ollut halukas erkaantumaan maa-avusta, joten katsoin paremmaksi päästää poni irti kokonaan, jolloin maassa olevaan avustajaan ei tarvinnut olla kontaktissa. Avustajan tehtäväksi jäi vain turvata selustani, eli ottaa koppi, jos poni päättää heittää selästään.

Eteenpäinpyrkimys

Sitä ei vielä ratsastaja selässä ole. Poni ei vielä uskalla ajatella eteenpäin, vaan mieluummin pysähtyy ja jää paikalleen. Ilman eteenpäinpyrkimystä meillä ei kuitenkaan ole oikeastaan yhtään mitään. Ponin on ensimmäisenä opeteltava ajattelemaan eteenpäin, mutta sen se varmasti oppiikin, kunhan tottuu ratsastajan aihettamaan tasapainon muutokseen. Frodo ei ole mikään päätön kana, vaan enemmänkin ajattelee ensin ja toimii vasta sitten, jos katsoo sen olevan kannattavaa ja turvallista.


Neljäntenä ratsastuskertana poni päästettiin irti ja etsittiin ravinappula maiskutuksien saattelemana. Aluksi pari askelta, ja heti kohta lisää.

On muutamia kohti, joissa nuori voi säikähtää pahasti. Ensimmäinen silloin, kun ratsastaja nostaa yläkroppansa satulassa pystyyn. Toinen siinä kohtaa, kun otetaan ensimmäiset raviaskeleet. Kolmas tulee varmaankin kuudennella kerralla - ensimmäiset laukka-askeleet. Jos näistä kolmesta kohtaa selviää säikäyttämättä ollaan jo aika pitkällä ja onnellisessa asemassa. Sen jälkeen sulla on ratsu, jota voit aloittaa kouluttamaan.

Neljäntenä päivänä makusteltiin ravia helpommassa kierroksessa, pitkillä suorilla, sillä pohjan kunto arvelutti ratsastajaa turhan paljon.

Viidentenä päivänä orini oli kerännyt virtaa pakkasesta. Jo kentälle taluttaessa se kouhaisi etujaloillaan ilmaa, hapuili raville ja oli viemässä enemmän kuin vikisemässä. Mutta ainakin oli ajatusta eteen! Pari kierrosta kävelytin suosiolla maastakäsin kenttää ympäri. Pakkanen oli kovettanut lumenpinnan niin, että se rapisi jalkojen alla. Mutta sehän ei pelaa joka pelkää, joten selkään vain ja ukko töihin. Mieheni talutti meitä muutaman kierroksen käynnissä ja päästi sitten hurjan oriini irti. Sen sijaan, että olisi ollut valmiina nappaamaan ratsastajasta koppia, hän olikin linssin takana, omasta pyynnöstäni toki!



Ei muuta kuin ajatukset työntekoon, eli raviin. Eiliset opit olikin jo sisäistetty hienosti ja päästiin hurvittelemaan kenttää ympäri kokonaisia kierroksia. Vaihdoimme käynnissä suuntaa vaikeampaan kierrokseen eli oikeaan. Siinä Frodo pyrkii koko ajan maa-avun luokse. Mutta siitä huolimatta saatiin ravattua vaikeampaankin suuntaan kokonaisia kierroksia. Lisäksi koimme yhden minimaalisen pukin ja käynnissä laukannoston hapuilun, kun pyysin Frodoa eteenpäin.

Nyt poni saa taas vapaan ja keskiviikkona jatketaan treenejä. Uskoisin, että viikonloppuun mennessä minulla on sisäänratsutettu poni, mikäli kenttä sallii laukkaharjoitukset.

Frodolle kerrottiin heti oriina pysymisen ehdot: kun pitää olla paikallaan niin silloin ollaan. #luottopelaa

3 kommenttia:

  1. Onko Frodo isompi kuin Kotti? Ainakin kuvista päättelisin näin.. kivan näköinen ja järkevän oloinenkin vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Kottihan on viimevuoden virallisessa mittauksessa ollut 133cm, täytyy käydä vielä pysyvä mittaus hakemassa tänä vuonna, mutta pieni siis on. Frodo mitattiin jo viime vuonna 141cm ja on siitäkin kasvanut, epäilisin sen olevan 145cm. Lisäksi sillä on ison ponin kroppa ja linjat, Kotilla kompaktit pikkuponin, eli koko ero on aika merkittäväkin.

      Erittäin järkevä nuori! :)

      Poista
  2. Että siitä tulee hieno!

    VastaaPoista