Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

27.7.2014

Maastoon!

Nuoren hevosen kanssa tärkeintä työnteossa on hauskuus. Hevosella on oltava kivaa, jotta se lähtee innoissaan töihin. Kentällä pyöriminen on pitkäjaksoisesti puuduttavaa, niin hevoselle kuin ratsastajallekin.
Simolla olikin edelliskerran jälkeen taas vapaata. Vaikka tarkoitus onkin tehdä hevosta pienissä jaksoissa, on se käytännössä tehtävä sen perusteella, miltä hevonen tuntuu. Kaavoihin ja suunnitelmiin ei saa juurtua, vaan on mentävä fiiliksen ja hevosen mukaan.

Kun sopiva rakonen, lastenhoidon osalta sattui, päätimme lähteä maastoon, suoraan vapaapäiviltä. Ennen maastoon lähtöä Simo sai etujalkoihin kengät. Se on ollut kengättä kesän, sillä voimakkaan takaosan takia se on ollut erittäin noheva irroittamaan kenkiä. Nyt kuitenkin valkokaviot olivat jo kuluneet sen verran paljon, että kengät oli pakko laittaa, senkin uhalla että ne katoavat laitumelle.


Sitten vain maastoon. Tilanne oli hevoselle kaikella tapaa erilainen, selkään noususta lähtien. Nousin pihamaassamme selkään, vaikka normaalisti se tehdään aina kentällä. Enkä pyöräyttänyyt edes liinassa, vaikka takana olikin vapaapäiviä. Mieheni tuli kävelemään mukaan, jotta apu olisi taas tarvittaessa lähellä. Maastot ovat Simolle täysin tuntemattomia. Olen luvattomankin vähän tälle hevoselle näyttänyt paikkoja.

Simo oli kuitenkin uskomattoman hyvä, rento ja itsevarma. Katseli vain matkalla tienpenkan kukkasia ja ihaili korvat hörössä maisemia. Luottavaisesti marssi eteenpäin, niinkuin olisi aina ollut maastoratsuna.

Niin mahtava hevonen!


Vihdoin sain ladattua videot ratsastuksista. 
Ylempi video on ensimmäiseltä ratsastukselta, jonka blogitekstin löydät tästä.




Alempi neljänneltä kerralta, josta kerroin lisää täällä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti