Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

24.9.2014

Laatuponikilpailut vaakalaudalla

Voi poni sentään! Kuukausi sitten, ilmoittaessani ponia laatuponikilpailuun se oli hiukan takakorkea ja vähän enemmän kasvu päällä. Uskoin kuitenkin sen tasoittuvan kuuden viikon aikana. No toisin on käynyt.
Oli eilen tippua silmät päästä, kun ponia käytävällä harjailin. Tilanne oli jotenkin niin kaoottinen, kun ajattelin aamulla, että katsotaanpas tänään ponia tarkemmin. Ei tarvinnut katsella sen tarkemmin, kun sokea Reettakin näkisi, että poni on hmm. voitaisiin puhua ehkä viidestä sentistä, takakorkea. Todellisuudessa viisi senttiä ei riitä mihinkään! Poni on ihan eriparia edestä ja takaa. Se on lautasilta kunnon liukumäki säkää kohti.

Kottero kuukausi sitten

Kaikkein kurjinta tässä on se, että laatuponi kisat olisivat viikonpäästä lauantaina ja meidän poni on kaikkea muuta kuin sinne sopivassa kasvuvaiheessa. Ponin kanssa on tehty nyt Simon lomalla hyvin vähän, oikeasti vain sen verran, että aamulla se tyrkätään nopeasti laitumeen ja illalla takaisin. Eipä siinä kukaan ole sitä sen tarkemmin katsellut. Keskuudessamme on puhuttu pienestä takakorkeudesta, mutta tuo on nyt kaikkea muuta kuin "pikkaisen takakorkea".

Meillä oli pari päivää sitten, matkaa varten lastausharjoituksetkin. Poniahan on meille tulon jälkeen kuljetettu vain kerran ja senkin teimme ilman väliseinää. Porin matka olisi kaikkiaan aivan järjetöntä lähteä kuskaamaan ilman väliseinää, joten treenasimme, tai oikeastaan vain tarkastimme tilanteen, kuinka poni lastautuu väliseinän kanssa. Siinä ei mitään ongelmaa ollut, yhtä hyvin suoraan koppiin käveltiin, kuin ilman seinääkin. Ja olin niin tyytyväinen, ettei reissu jää ainakaan siitä kiinni.

Kottero kuukausi sitten, n. sentin takakorkeana

Kyllä harmittaa jos reissu jää tekemättä. Tai oikeastaan voi jo puhua kun, sillä todennäköisyys reissuun lähtöön on hyvin pieni. Odotimme niin innolla reissua, poni olisi siihen valmis ja olisimme mieheni kanssa saaneet ensimmäisen lapsivapaan hetken, piiitkään aikaan.

Ei voi mitään, tällaista tämä on. En kyllä uskonut mitenkään ponin kasvavan tuolla tavalla. Mutta nuoret osaavat aina yllättää silloin, kun vähiten odottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti