Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

1.12.2014

2# Vaihtoehtona varsa

Singleton 1v. 2012
Jatketaan joulukalenteria hevosen hankkimisen merkeissä. Tällä kertaa aiheena hevosen alku, varsa. Olisiko se oma hevonen kenties varsa?

Mitä ottaa huomioon kun hankkii varsan, mihin oikein varautua?
Mikä onkaan suloisempi näky, kuin varsa? Pieni hevosen alku, minikokoinen hevonen.
Maitovarsat kahden / kolmen kuukauden ikään asti ovat mitä suloisin näky. Ne ovat niin hentoja ja niin pieniä, mutta niin valmiita. Ne näyttävät hevosille, ne liikkuvat kuin hevonen ja ne hirnuu ja hörisee! Voiko suloisempaa ollakaan? Mutta sitten niillä alkaa kova kasvu ja ne ovatkin "vähemmän suloisia" pitkän aikaa.

Unelmoitko suvukkaasta, upeasti liikkuvasta kouluhevosesta tai hyppykyvyn omaavasta estehevosesta? Tai ylipäätään laadukkaasta hevosesta? Kun hevoseen yhdistää sanan laadukas, se tarkoittaa, että sen arvoon usein tulee yksi nolla lisää. Laadukas, hyvin koulutettu ja kapasiteetikas 8-12 vuotias hevonen, joka suorittaa hyvin ikätasollaan ja on täydessä käyttökunnossa terveytensä puolesta, ei ole ilmainen. Se ei ole edullinen eikä edes kohtuu hintainen. Se on kallis, siis todella kallis. Niiden arvo on tavallisen duunarin vuosipalkka ja reilusti enemmänkin.

Mikä siis avuksi, jos rahaa ei ole laittaa pelkästään hevosen ostoon useita kymmeniä tuhansia? Olisiko vaihtoehtona varsan hankinta? Varsasta tässä tekstissä puhuttaessa tarkoitetaan 0-2 vuotiasta hevosta.

Singleton 2v. 2013

Suomessa kasvatus on kallista, jo sen takia, että meillä on lyhyt kesä ja pitkä sisäruokintakausi. Varsojen hinnat alkavat muutamasta tuhannesta eurosta, mutta ylähintarajaa ei ole.
Tässä kohtaa on kai turha sanoa, että varsa on edullinen? Mutta niin se vain on. Varsat ovat edullisia, ei tietenkään ne kaikkein kalleimmat ole edullisia, mutta lähtökohtaisesti laadukas hevonen on varsana edullisempi kuin vanhempana.

Mistä erottaa laadukkaan varsan?

Myynti-ilmoituksista tietenkin, selaapa ht.netin varsa ilmoitukset, montako varsaa löydät, joiden ilmoituksissa ei ole mainintaa jostakin näistä; laadukas, tulevaisuuden lupaus, tavoitteeliseen kotiin kilparatsuksi, upea, ja mitä näitä nyt on, kaikkia keinoja markkinoidan juuri sitä omaa tulevaisuuden GP-ratsua.

Faktahan on, ettei jokaisesta, edes suurimmasta osasta ole kuitenkaan sinne huipulle, ei edes Suomen sisällä. Miten sitten erottaa se jyvä akanoista? Se onkin vähän sellaista sattumankauppaa. Itse etsin kouluvarsoja, silloin kun olin toista nuortani ostamassa ja yksi tärkeimmistä asioista oli tietenkin hevosen liikkuminen. Minulla on vahvasti päähän takoitunut asia, että varsat liikkuvat varsoina paremmin kuin vanhempina. Eli huonosti jo varsa-aikaan liikkuvan varsan sai jättää kokonaan harkitsematta. Varsan täytyi liikkua lennokkaasti, jousilla ylöspäin. Sillä piti olla oma eteenpäin pyrkimys ja löytyä kaikki askellajit helposti.

Kouluvarsaa hankkiessa on tärkeää, että hevosella on liikettä. Liikkeet sille tasolle, jonne sinulla on itselläsi tarkoitus varsan kanssa nousta. Jos haavenasi on aluetason helpot luokat, ei varsan tarvitse liikkua wow efektillä, mutta jos tavoittelet jotain enemmän, täytyy varsankin liikkua sen mukaan.

Kaulan ja pään liittymä on tärkeä asia. Onko hevosella liian alas liittynyt kaula? Onko hevonen kropaltaan sellainen, että sitä on helppo tai edes mahdollista koota. On turha haaveilla kouluratsastuksesta vaativammissa luokissa, kuin mihin hevosen rakenne riittää.

Perehdy sukuihin ennen varsan ostoa. Mitä tietyt linjat ja isä-oriit periyttävät. Millaista luonnetta ne jättää ja onko niistä suoritushevoseksi. Kaikkein helpoin ja kaikki käy- asenteella varustetut varsat eivät yleensä ole kilpahevosia, mutta ne ovat mahtavia ensimmäisiä nuoria. Suku ei ole kuitenkaan tae siitä, että hevosesta tulisi myöhemmin mitään, mutta suuremman mahdollisuuden se kuitenkin antaa lähtökohtaisesti.

Singleton 3v. 2014
Mutta mistä erottaa sen laadukkaan varsan? Se onkin vaikeampi kysymys. Varsa voi toki olla laadukas, olematta kuitenkaan mitään sen enempää. Minkä sinä itse määrittelet laaduksi? Tulevaisuuden kilparatsun vai mahtavan emätamma aineksen? Jokainen etsii erilaista, juuri sitä itselle laadukasta hevosta, joka voi olla kiltti "mamman mussukka" -luonteella varustettu ystävä, toiselle GP-tason tulevaisuuden tykki. Jokaiselle varmasti löytyy se sopiva, jos ei Suomesta niin ulkomailta.

Kun se itselle sopiva, riittävällä laadulla, liikkeillä ja hyppykyvyillä varustettu varsa on vihdoin löytynyt, alkaa toisenlainen elämä hevosen omistajana.  Jos käyttöikäisen hevosen kanssa saa rahaa palamaan tuon tuosta, saa myös varsan omistaja palamaan rahaa, aikaa sekä hermoja. Varsa, tuo pienihevosen alku tarvitsee tietenkin asuinpaikan. Mikä sitten kenellekin sopii, onko se karsinatalli vai pihatto?

Itse puhun karsinatallin puolesta, vain koska minulla on huonoja kokemuksia "pihatoista". Lähinnä koska pihatot ovat olleet enemmänkin tuulensuojia, ei kunnolla hoidettuja pihattoja, joissa olisi turvalliset, hyvä pohjaiset ulkoilualueet ja kuiva makuupaikka. Hyvässä pihatossa varsan on hyvä olla, kun sillä on ympärillään tasa-arvoinen lauma. Pomottavat laumakaverit stressaavat varsaakin ja se näkyy auttamatta varsan kehityksessä ja kasvussa. Tällöin karsinapaikka on parempi ratkaisu - varsa saa syödä rauhassa, eikä tarvitse stressata kokoajan kiusaavista kavereista.

Rozeroy 2v. helmikuu 2010

Hyvä ruokinta on varsan tulevaisuuden kannalta tärkeää. Varsaa ei pidä yliruokkia, vaan huolehtia riittävän laadukkaista rehuista, jottei annokset mene suuriksi. Hyvä heinä ja riittävä valkuaisen ja kivennäisten saanti on turvattava.
Jotta pienestä hevosen alusta kasvaisi kestävä yksilö, se tarvitsee liikuntaa. Hyvä pihattolauma on parasta varsalle talviaikaan, sillä Suomen kelit eivät talvisin salli laiduntamista. Mutta mikäli liikuntaa ei varsa voi vapaasti harrastaa, on se laitettava liikkeelle ihmisen toimesta. Tähän käy mainiosti kentälle tai maneesiin irti päästäminen. Vielä parempaa, jos löytyisi samanikäisiä kavereita, joiden kanssa liikkuminen olisi kivempaa. Tai sitten kävelyttäminen esimerkiksi maastossa. Varsan voi tutustuttaa erilaisiin asioihin jo pienestä pitäen ja maasto on mainio paikka näyttää varsalle maailmaa.

Varsa täytyy tietenkin kouluttaa. Siihen kannattaa varautua jo heti varsan ostamisessa, että tulevaisuudessa on edessä pitkä tie koulun penkillä. Pieni hevosen alku ei valitettavasti osaa mitään. Mitä nuoremman varsan ostat, sitä vähemmän sitä on käsitelty. Ensimmäinen kavion huolto voi olla (ja valitettavasti on) usein painajaista. "Joku" unohti pilkkoa kavionhoidon koulutusmielessä pieniin osiin. Varsa otetaan mahdollisesti ensimmäistä kertaa käytävälle, vaaditaan seisomaan paikallaan ja nostamaan vielä jalkaa, niin että joku sitä vääntelee ja kääntelee. Ilman että varsa olisi aikaisemmin opetettu olemaan käytävällä, seisomaan paikallaan tai nostelemaan jalkojaan. Miksi ratsuksi opettaminen osataan pilkkoa jo pienempiin osiin, mutta perusasiaa, kavion huoltoa useinkaan ei?

Sama koskee eläinlääkärin tarkastuksia. Moni hevonen oppii väkisinkin pelkäämään kengitys- ja eläinlääkäritilanteita sen takia, että varsalta vaaditaan kerralla aivan liikaa asioita, joita se ei ole ennen kokenut.

Varsan kanssa on siis opeteltava tekemään kaikki asiat pienissä paloissa. Se vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja rahaa, mikäli oma taito ei riitä, täytyy hankkia apua muualta. Usein varsan kanssa tarvitsee myös lisäkädet, onkin hyvä omata hevostaitoinen, aina auttamaan valmis kaveri, mikäli varsan hankinta on ajankohtainen. Yksin on hankalaa ja lähes mahdotonta selviytyä uusista tilanteista ja apu on aina paikallaan.

Rozeroy 2v. toukokuu 2010
Varsa täytyy kouluttaa, mutta koulutus ei ole pelkästään ratsastukseen liittyvää. Varsa täytyy opettaa kengitykseen, kuljetukseen ja lastaukseen. Yksin olemiseen ja ihmisen kanssa päivittäisiin toimenpiteisiin. Käytävällä ja karsinassa seisomiseen, talutukseen ja oikeasti ihan kaikkeen, mitä aiot varsan kanssa tehdä tai haluat sen tekevän. Varsa ei osaa mitään muuta, kuin olla hevonen.

Tärkeintä varsan kanssa on aika. Varsalle pitää antaa aikaa kasvuun sekä oppimiseen. Kyllästynyt varsa on ikävä näky, ja se on aina ihmisen aiheuttamaa. Varsa ei ole tarkoitettu leluksi, eikä seuraksi. Jos halinallea kaipaa, on parempi käydä pehmolelu kaupasta. Varsa haluaa ja sen pitää saada olla varsa.

Yleinen, kirjoittamaton sääntö on tehdä varsan ja nuoren hevosen kanssa asioita niin monta kertaa viikossa, kuin hevosella on ikävuosia. Mitä tämä sitten tarkoittanee? Hevosille, iästä huolimatta tehdään päivittäiset pakko-listan asiat; ruokinta, ulos-sisään jne. Mutta extrat esimerkiksi kävelytykset, ylimääräinen paijailu ja uuden opettamista tehdään vain ikävuosien verran. Tässä kohtaa täytyy muistaa, että postimerkkitarhassa tarhaava varsa tarvitsee enemmän liikuntaa, kuin kerran viikossa, joten maalaisjärjen käyttö on tietenkin suotavaa.

Mitä nuoremman varsan ostat, sitä puhtaampi paperi se on. Varsan saa muokata mieleisekseen tai sitten siitä vahinkojen ja virheiden kautta tulee kaikkea muuta. Varsan kanssa pääsee pitkälle maalaisjärjen ja avoimen mielen kautta, ole nöyrä ja valmis pyytämään apua.

Eniten varsan kanssa tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos ostat itsellesi juuri vieroitetun varsan, on edessä monen monta etappia ja vuotta, ennen ensimmäistäkään selkään nousua. On ilon ja surun hetkiä, ja kaikkea siltä väliltä. Mutta varsan kanssa eläminen on myös todella antoisaa ja opettavaista. Loppu on sinusta kiinni, tuleeko varsasta se mitä toivoit? Pääseekö se näyttämään kykynsä ja koulutetaanko se oikein, ja kestääkö sen terveys. Varsan kanssa tarvitsee myös aimoannoksen tuuria matkaan, jotta kaikki unelmat täyttyisivät.

Rozeroy 2v. joulukuu 2010

Hyviä hetkiä varsojenne kanssa! Muistakaa nauttia, hetken ne vain ovat varsoja!

1 kommentti: