Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

21.12.2014

21# Entiset hevosemme I


Silloin tällöin, muistelemme entisiä hevosiamme. Meidän perheellä niitä on itseasiassa hyvin vähän, sillä hevosemme on hankittu meille perheenjäseniksi, ei kiertolaisiksi. Mieheni lapsuudessa hevosia on ollut enemmän, äkkiseltään laskettuna n. 40 nimeä tuli mieleen, muistellessamme heillä olleita hevosia. 


 Ensimmäinen, ja oikeasti ainut meidän perheessä ollut hevonen, joka ei palaa takaisin on poni.

Dadi
Gotlanninruss
ori (nykyisin ruuna)
S. 2010
I. Greger Gross
E. Allma

Dadi eli Teppo tuli meille juhannuksena 2011, ollessaan yksi vuotias. Teppo oli siihen astisen pienen elämänsä elänyt synnyinkodissa, yhdessä emänsä kanssa. Tepon emä oli myyty vähän aiemmin, joten Teppo asusteli yksin. Teppo oli varsinainen villiponi, jota ei pahemmin koskaan ollut käsitelty, eihän siellä ollut edes tallia tai pihattoa. Poni oli vapaana kotonaan, sillä heidän tiluksiaan ympäröi palsu ja korkea metalliaita. Ihmiskontaktia ponilla ei pahemmin ollut ollut, joten mm. riimua ponilla ei ollut koskaan päässä ollut. 

Ponin saimme traileriin houkuteltua leivällä ja poni matkusti trailerissa pitkän matkan irti. Matka sujui kuitenkin oikein hyvin. Kotona olimme keskellä yötä ja ensimmäinen tehtävä olikin saada ponille kopissa riimu päähän, jotta saimme sen ulos trailerista. 

Ensimmäiset yöt poni vietti ulkona tarhassaan, sillä karsinaelämä ei ponille ollut tuttu. Poni kotiutui hienosti ja opetteli karsinaelämää. Ponilla oli tietenkin pilkettä silmäkulmassa eikä ongelmista vältytty, sillä poni keksi hyppiä oven yli tai ainakin yrittää.



Ponilla oli opeteltavaa, sillä ensimmäisenä täytyi opiskella talutuksen saloja ja ylipäätään ihmisen kanssa toimimista. Tepe osoittautui varsin oppivaiseksi, mutta omapäiseksi kaveriksi.  Vapaa-aikansa poni sai viettää laiduntaen ja pihamaita siistien, aitojen sisällä..


..Tai ainakin pyrkiä pysymään aitojen sisällä.Tepen bravuuriksi osoittautui kuitenkin karkailu. Poni karkaili laitumella muiden hevosten aitoihin ja sama karkailu toistui tarhoissa. Tepe oli kerran erehtynyt myös väärään aitaan, sillä Nemo ei silloin sietänyt ketään omassa aidassaan ja hevosillä olikin myös omat laitumet. Tepe kuitenkin sitkeästi totutti Nemon sietämään myös muita, jonka ansiosta nykyisin hevosemme saa laiduntaa laumassa. 


Maaliskuuussa 2012 Poni lähti oripihattoon kahden muun orin kaveriksi, jossa se sai painia muiden nuorten orien kanssa. Kesällä poni tuli takaisin kotiin, josta poni lähti pian ylläpitoon poniharrastajalle, jolla oli tarkoitus käyttää Teppoa raveissa ja näyttelyissä. Meillä ei ollut mahdollisuutta ponia pitää, sillä talliimme oli tulossa uusi hevonen Simo.

Pian ylläpitokoti vaihtui ja uusi ylläpitäjä oli ostamassa ponia ja lopulta ostikin lopulta Tepen meiltä.

Tepe ostettiin meille lastenponiksi, mutta huomasimme pian, ettei russ ole opetusponina optimaalinen liian pienten ja köpöjen liikkeidensä vuoksi. Joten päätimme Tepestä luopua. Poni hauskuuttaa nykyisin uusia omistajiaan, joka kesällä oli taas vaihtunut.

Kaunis kuin karkki, pikkutepe on. Oikea joulupukin apulainen! 



5 kommenttia:

  1. Onpas suloinen turrikka!

    VastaaPoista
  2. Voi että, mä pari päivää sitten aloin mielenkiinnosta etsimään tepen nykyisiä kuulumisia, kun ikävä iski, oli tämä niin mahtava poika! Ja nopea oppimaan, en ole törmännyt yhteenkään poniin joka menisi kuin vanha tekijä kärryt perässä muutaman harjoituksen jälkeen :) mutta kuitenkin, onnekseni löysin tepen nykyisen asuinpaikan :) ja sattumalta samalta paikkakunnalta missä nykyään asun, pitää käydä moikkaamassa joku päivä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, vie Tepelle meiltäkin terkkuja :) Se on kyllä aikamoinen persoona ja vissiinkin nykyisessä kodissaan yksi suosikki poneista :)

      Poista
    2. Tepe lähetti takaisin terkkuja <3 näytti todella olevan lasten suosiossa, samanlainen "hapuilija" kuin ennenkin :)

      Poista