Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

29.1.2015

Läsipään klinikka visiitti

Torstai - toivoa täynnä! Niin ainakin ajattelimme, kun nokan kohti Porvoota käänsimme Simo kyydissä. Kotiin jäi ruunikot, isojen heinäkasojen äärelle. Simolle kuljetukseen kunnon suojaus jaloille ja takit niskaan. Perheen laatuaikaa, kera rakkaan hevosen, saattoi alkaa. 

Kymmenen aikaan lähdimme matkaan, sillä keli oli huono ja aikaa matkaan kuluisi. Uusi moottoritie pääsi taas yllättämään nopeudellaan ja olimme miltei tuntia ennen perillä, vaikka aikaa jo matkan varrella ABC:llä vietimme. 

Aika oli varattu yhdeksi, olimme ennen puolta perillä. Meitä edeltävän hevosen hoito meni pitkäksi ja pääsimme vasta kahdelta sisälle. Onneksi Simo osaa odottaa kopissa ja lapsille oli varattu tekemistä. 

Sisälle päästyämme täytyi ensin riisua varustus, jotta tutkinta pystyi alkamaan. "Taudin kuvaus" - hevonen on ollut ok, voimaton toki ja vielä toispuoleinen. Köykäinen lihaksistoltaan, mutta mistäpä sitä olisi vielä keretty lihaksikkaaksi muuttua? Ja kun mulla on sellainen tunne, ehkä se kuudes aisti, joka sanoo ettei kaikki ole niinkuin pitäisi. 

Pieni rauhoitusannos ennen taivutuskoetta, sillä ruuna kävi todella kuumana. Sitten ulos etujalkojen kimppuun. Kummastakin jalasta reagointi, voimakas 3/5 alanivelistä. Positiivista oli, että reagointi ei ollut voimakkaampaa kuin lokakuussa. Oli selvää, että nivelet oli piikitettävä. Tilanne näytti melko huonolta, joten sitä lähdettiin purkamaan ensin vuohisista. Niinpä kummatkin vuohiset piikitettiin kortisonilla ja odotettiin hetki. Uudet taivutukset jännittäen tuloksia. Kummastakin jalasta nolla reagointi! Kipupaikka paikannettu, eikä lisä piikityksiä tarvittu. Pääsimme siis kotiin hyvin nopeasti. Mukaan saimme penetrol-linimentin, jota kolmen päivän päästä laitetaan kerran päivässä, viikon ajan. Sekä uuden kengitys suunnitelman, jossa kavio on saatava vielä lyhyemmäksi ja kannat matalammaksi. 

Hevonen on huomisen karsinalevossa piikityksen vuoksi, jonka jälkeen saa normaalisti tarhata ja seuraavat pari viikkoa vietetään ahkerasti maastoillen, käynnillä. Uusi kontrolli parin viikon päästä, jolloin niveliin laitetaan vielä hyaluronihappoa ja treenaus voi jatkua! 

Takajaloissa ei ollut mitään moitteen sanaa, lievä kukkopattimainen liike vasemmassa jalassa edelleen havaittavissa, mutta selkeästi paranemassa. Kysäisin samalla Simon turkin kunnosta mielipidettä, sillä siellä on rupea siellä-täällä ja karva on epämääräistä, tuhnua ja onnetonta. Niinpä sain vinkiksi syöttää viikon tehobakt-kuurin piimän kera, jotta hevosen suolisto tasapainottuisi. Vuoden sisällä kaksi isoa operaatiota, suun kautta lääkittynä on tehnyt suolistolle tehtävänsä, joka meidän kohdalla purkautuu karvan ja ihon kautta. 

Kotiin palattiin varsin tyytyväisenä ja onnellisena, hevonen saadaan helposti kuntoon, eikä mitään ylimääräistä sairasloma kierrettä tarvita. Meillä siis maastoillaan seuraavat viikot ahkerasti, sekä Simon että Kottin osalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti