Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

17.2.2015

Tallissani Finnairin lentokone


Suunnitelma A oli yksinkertainen, nopea ja helppo. Suunniteltu hyvin, osaksi sattuman kautta. Mitä onkaan klinikkareissu ilman lapsia, palkkapäivänä? No en tiedä!


Ajatustasolla se on jokseenkin rento ja rauhallinen reissu. Saa herätä ja lähteä rauhassa, vaikka aamusta olisi pitänytkin lähteä. Saa ajella kuunnellen radiota, ilman lasten kitinää. Saa pysähtyä syömään, ennen kaikkea saisi syödä rauhassa ja pois lähtökin sujuisi. Ja klinikalla hevosen hoitotilanteissa voisi olla kumpikin kuulemassa reaaliaikaisen tuomion. Eikä palvelun hinnan kuullessa tarvitsisi taskun pohjalta etsiä puuttuvia roposia ja miettiä, saisiko vaikka jäädä viikoksi siivoamaan..


Sellaista reissua ei meille suotu. Olimme perjantai-aamuna lähdössä hevosta varustamaan kuljetusta varten, kun puhelin soi. Hevonen pääsi viettämään päiväänsä tarhaan ja omistajakaksikko pääsi shoppailemaan kahdestaan, ilman lapsia. Varsin mukava kokemus sekin!


Klinikka-aika siirtyi viikon eteenpäin, maanantaille, mutta tällä kertaa minä jouduin sen muuttamaan miehen työvuoron takia vielä pidemmälle, torstaille. Kyllä voi ottaa päähän! Niin kivasti olimme suunnitelleet nopealle aikavälille kontrollin, jotta pääsemme tästä jatkamaan treenejä. Eipä jatketa vielä, maastoillaan kevyesti edelleen, ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Positiivista on se, että kenttä ehkä kerkeäisi sulaa hiekalle asti siinä ajassa.


Simolla onkin maastoiltu selästä käsin paljon. Sillä on nyt jäänyt päälle jännittää jokaisessa kohdassa, missä aikaisemmilla reissuilla on ollut jotain pelottavaa. Ylimääräinen energia purkautuu niissä mm. Pystyyn hyppimisillä, ojaan peruutteluilla ja muilla pikkukivoilla. Hevonen tarvitsisi niin kovasti vähän vauhdikkaampaa lenkkiä. Ylimääräisen energian vuoksi riehutaan myös tarhassa, ja talli-tarha välillä. Tästä onkin seuraukseksi saatu ylimääräistä kengän kiinnitystä.

Maastoon on päässyt myös Nemo ja Kotti. Kotti on ollut käsihevosena sekä Nemon että Simon seurassa. Toki oman taluttajansa kanssa. Simokin osasi maastoilla maastakäsin todella mallikkaasti, vaikka Kotti oli matkassa mukana.


Voitin kavioilla -blogin arvonnasta tuotepalkinnon, josta tulossa myöhemmin esittely. Sekä Ellikki-blogista Horse Fair liput. Pääsen vihdoin ja viimein, ensimmäistä kertaa tapahtumaan. Minulla on rästissä myös haastepostaus, jonka yritän toteuttaa mahdollisimman pian. 

Kuvat on otettu tänään, yritin nappailla rakennekuvaa, mutta tasajaloin seisovan hevosen kanssa se on hivenen hankalaa. On todella mukavaa, että hevonen osaa seisoa tasajaloin, mutta joissain asioissa se on myös vähän haitaksi. Eipä hevosta voi tästä syyttää, parempi tasajaloin rakennekuvissa, kuin häröttävin jaloin kouluradalla.

Simo on lomaillut muutaman pakkaspäivän, sillä ei tuolla ole kärsinyt ratsastaa kylmyyden takia. Energiaa on siis triplamäärä, joten tänään ei voinut kuvitellakaan selkään menoa. Niinpä ruuna pääsi kentälle maastakäsin kävelemään pomppimaan, ja opettelemaan vähän tapoja, kuinka energisenä kuljetaan nätisti ja rauhallisesti. 



2 kommenttia:

  1. Oi, ihan supersöpö läsi ja tuo "pirun sarvi" silmän päällä. Kuinka korkea Simo on? Ja miksi se on klipattu tuolleen hassusti? (Anteeksi, en ole aiemmin blogissasi käynyt, siksi tällaiset kysymykset..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, Simolla tosiaan on persoonallinen sarvi otsassa, ja tuntuu olevan myös päänsisällä ;) Korkeutta on n. 160cm. Klippaukset johtuvat marraskuussa tehdystä irtopala leikkauksesta, jota varten jalat oli ajeltava. :)

      Poista