Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

26.7.2015

Sadepäivän touhuiluja

Olen innostunut yrteistä. Yhteistyö Gneisan kanssa alkoi mitä parhaimpaan aikaan, sillä se tuo vain lisää motivaatiota ja innostusta aihetta kohtaan. Periaatteessa olen yrttien kanssa hyvinkin uusilla vesillä. En ole aiemmin ollut niinkään kiinnostunut yrttejä kohtaan, vaikka olenkin kiinnostunut luonnonmukaisesta ruokinnasta. Aiemmin se on vain ollut sitä, että jätän väkirehut pois ja korvaan niitä heinällä ja öljyllä.


Viime kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa kuivattaa luonnonantimia hevosillekin, sillä pihlajanmarjasato oli hyvä. Kuivatus onnistui jotenkin, mutta en perehtynyt yrttien säilytykseen, jonka seurauksena suuri osa marjoista homehtui. Ikean Sortek-laatikot eivät todistetusti ole hyviä säilytykseen, opin sen kantapään kautta. Marjoja onneksi jäi myös syötäväksi. Ne maistuivat hevosille hyvin, mutta toimivat pienen määrän takia vain hetkellisenä ruokahalun lisääjänä.

Tänä vuonna päätin kokeilla uudelleen. Selvitin vähän yrttien kanssa onnistumista. Säilytys on tärkeä osa onnistumista. Ei missään nimessä muovilaatikkoon! Netistä löytyy erilaisia ohjeita, toisissa suositaan lasi- ja peltipurkkeja, toisissa paperipusseja. Itse kokeilen nyt paperipusseja säilytykseen. Yrtit on kuitenkin säilytettävä kuivassa, viileässä ja valolta suojattuna.


Sen lisäksi, että minulla on nyt jokseenkin toimivampi säilytysjärjestelmä, olen lisännyt onnistumisprosenttia keräämällä paljon eri yrttejä. Kuivumassa on Siankärsämöä, Nokkosta, Voikukkaa, Kanervaa ja Mustaviinimarjan lehtiä. Sekä tietenkin Koivun- ja Pihlajan oksia. Osa Kanervoista ja Herukanlehdistä onkin jo säilytysvalmiita. Luonnonantimia on kuitenkin vielä kerättävä lisää, jotta pitkästä talvesta selvittäisiin mahdollisimman pitkälle myös omien yrttien kanssa.

Jokaisella yrtillä on oma tehtävänsä, aivan niin kuin jokaisella purkillä ja täysirehusäkilläkin. Niitä ei siis kannata syöttää aivan summamutikassa vaan selvittää ensin käyttötarkoitus. Yrttien lisääminen ruokintaan kannattaa tehdä harkitusti ja varovasti, sillä joidenkin yrttien kanssa voi ilmetä reagtioita, aivan kuten rehujenkin kanssa. Varovainen totutus ja hevosen seuraaminen onkin tärkeä osa myös yrttien kanssa. Kaikki kasvit eivät sovi jokaiselle. Tiineiden tammojen kanssa kannattaa olla todella tarkka ja selvittää, mitä yrttejä voi tiineyden aikana käyttää turvallisin mielin. 

Tässä pientä infoa omista keräämistäni yrteistä ja niiden käyttötarkoituksista hevosen ruokinnassa. 

Kanerva
Kanervasta voi käyttää kaiken maanpäällisen osan. Kanerva on tunnettu tehokkaana verta puhdistava rohtona. Se sisältää runsaasti parkkiaineita, jonka vuoksi se sopii ripulilääkkeeksi. Kukkaversot sisältävät arbutiinia, jolla on virtsaneritystä lisäävä vaikutus, sekä virtsatietulehduksia hoitava vaikutus. Myös flavoniglykosidit vaikuttavat virtsaneritystä lisäävästi. Kanervalla on myös rauhoittava vaikutus, jonka vuoksi se sopii annettavaksi esimerkiksi juuri ennen hevosta hermostuttavaa toimenpidettä, kuten kengitystä. Kanervan ravintoarvo ei ole kovin korkea. 

Siankärsämö 
Siankärsämö on kasvikunnan yleislääke. Siitä voi käyttää kukat ja lehdet. Siankärsämöllä on ruokahalua ja ruuansulastusta, sapen eritystä lisäävä vaikutus; mm. akilleiini-karvasaine. Kasvin useat eriainesosat, kuten eteerisen öljyn kamatsuleeni, estävät tulehduksia. Eteerisellä öljyllä on hiivasienten kasvua estävä fungistaattinen vaikutus. Parkkiaineet vaikuttavat supistavasti sekä ulkoisesti ihoon, että sisäisesti suolistoon esimerkiksi ripulitaudeissa. Siankärsämö laukaisee myös sileän lihaksen kouristuksia sekä vähenyää kaasumuodostumia. Se soveltuu myös yskänlääkkeeksi ja ulkoiseen käyttöön mm. rupien ja haavojen hoitoon. 


Mustaviinimarjan lehti
Mustaviinimarjan eli herukan lehdissä on C-vitamiinia n. 310mg/100g. Herukan lehdillä (ja marjoilla) on nestettä poistava vaikutus. Sitä onkin käytetty erityisesti kihtiin ja reumaan ihmisillä. Ne edistävät ruuansulatuselimistön ja munuaisten toimintaa. Lisää sapeneritystä, alentaa verenpainetta ja vahvistaa verisuonten seinämiä sekä supistaa limakalvoja.

Voikukka
Voikukka tunnetaan sappirohtona ja nestettä poistavana rohtona.  Kasvin lehtien sisältämät glykosidit, apigeniini ja luteoliini vaikuttavat virtsaneritystä lisäävästi. Voikukan juuri lisää sapeneritystä, edistää ruuansulatusta ja vahvistaa maksaa. Kasvin käyttöalueita ovat sappirakon toiminnalliset häiriöt, mahan- ja suoliston vaivat sekä ruokahaluttomuus. Juuren vaikutus perustuu sen sisältämiin karvasaineisiin. Kasvin käyttö on turvallista suurinakin määrinä.Voikukasta voi käyttää myös juuret. 

Nokkonen
Nokkonen sisältää mm. erittäin paljon piitä, rautaa ja C-vitamiinia n. 100mg/100g. Nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea. Nokkonen sopii hyvin anemian hoitoon, stimuloimaan munuaisten toimintaa, lisäämään virtsaneritystä ja poistamaan virtsahappoja. Nokkonen alentaa verensokeria, tasaa verenpainetta ja edistää suoliston toimintaa. Nokkosta voi käyttää hyvin yhdessä voikukan kanssa.
 
Tietolähteenä tekstiin:
Better Choice

2 kommenttia:

  1. Anonyymi4/8/15 11:37

    Moikka, sain idean syöttää omille hevosille kanssa itse keräämiä yrttejä. Minkälainen annotus sulla on ollut omille hevosille ? Voiko montaa eri yrttilajia antaa samanaikaisesti esim. sekoitettuna kauran tai muun rehun joukkoon ?Monella sivulla kun olen tietoa etsinyt olen lukenut että suurina määrinä voi olla vaarallisia..
    Ja osaatko sanoa tarkemmin pihlajan marjoista ja lehdistä ? Olisi kiva kuulla omia kokemuksia asiasta, mulla itsellä ei ole kokemuksia kun nokkosesta mutta nämä muut on sitte ihan uutta jo :)
    Kiitos jo nyt vastauksesta ja hyvää kesän jatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiva, että olet päätynyt yrttien pariin. Monia eri yrttejä voi syöttää yhtä aikaa, toki kannattaa harkita mitä syöttää ja miksi, jolloin saa paremmin täsmennettyä niiden tehoa. Esimerkiksi nokkosta ja voikukkaa voi hyvin yhdistää, sillä kummallakin samankaltainen vaikutus. Tällöin vain pienentää molempien määrää puoleen siitä, mitä yksin syötettynä. Ja yrttien kanssa kannattaa suosia ns. Kuureja, esim. 3vk syöttää, jonka jälkeen viikko taukoa. Määrät riippuvat paljolti yrteistä, es. Kanervaa 2rkl, ennen hetkeä, johon tarkoitettu -> rauhoittava vaikutus. Kun taas nokkosta ja voikukkaa voi syöttää huomattavasti reilummin, riippuen missä muodossa ne ovat -kokonaisia, lehtiä, jauhettua jne.

      Pihlajan marjoilla oli ajatus minulla syöttää nivelvaivaiselle, sillä ne antavat helpotusta reumaattisiin ongelmiin. Toimivat toki myös ummetuslääkkeenä ja ruokahalun herättäjänä. Tässä tapauksessa siis esim. Annostelu riippuu siitä, mihin sitä käytetään. Ummetukseen reilun kokoinen kerta annos, ruokahalun herättäjäksi riittää ns. Pieni suupala ja nivelvaivoihin n. Puol desiä/desi (marjoja)

      Kaiken kun aloittaa rauhallisesti ja totuttaen, sekä hevosta katsellen, voi niitä syöttää melko huoletta, kunhan määrät ei ole älyttömiä ( puoli litraa jne. ) Luonnossahan hevonen syö paljon eri kasveja jos sille antaa mahdollisuuden. :)

      Poista