Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

31.8.2015

Laatuponikilpailut, täältä tullaan!

Kottin koko vuoden kohokohta, päätavoite on aivan käsillä. Laatuponikilpailut. Niihin on valmistauduttu enemmän tai vähemmän huolettomasti. Ponin laatuahan siellä arvioidaan, tai ainakin pitäisi, ja laatua en treenaamalla voi muuttaa kolmivuotiaan kohdalla. Se joko on laadukas ja väläyttää parastaan ollen edukseen tai sitten ei. Yksi päivä muiden joukossa, johon ei oikeastaan voi vaikuttaa kovinkaan paljoa etukäteen. 


Laatuponikilpailut ovat viime vuosina saaneet kovasti kritiikkiä. Joko arvosteluista, jossa on enemmän katsottu ponien söpöysastetta kuin laatua, tai järjestämisestä - kuka osasi varautua siihen, että rakenne arvioitaisiinkin tiellä poikittain ja liikkeet suoralla uralla, kun se normaalisti pitäisi tehdä kolmion muotoisella alueella, jossa on tilaa joka suuntaan. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, on ponin rakennearvosteluun seisottaminen hankalampaa, kuin miltä näyttää. Vähäisellä tilalla se on vielä vaikeampaa, jopa mahdotonta.

Kuinka sitten saada poni esittämään parastaan täysin vieraassa paikassa? Kolmivuotiaalle koko päivä on todella raskas. Kuljetus, uusi paikka, paljon hälinää ympärillä, tapahtuman tunnelma ja kaikki ovat ponia kuluttavia asioita. 

Kottin kanssa minua huolettaa eniten kuljetus. Vaikka se onkin matkustellut jonkin verran, se ei missään nimessä ole hyvä matkustaja, sillä se on kaikkea muuta kuin rento astuessaan traileriin. Meillä on tänä kesänä ollut yksi lastausharjoitus, jossa poni kyllä tuli koppiin vallan mainiosti, mutta sai jo pienen paniikin, kun yläluukun pressua laitettiin kiinni.

Olen kuskannut ponia sekä väliseinällä, että ilman. Ilman väliseinää ei ole vaaraa, että poni hyppäisi tiukan paikan tullen etupuomin yli ruokintapöydälle. Sen lastaus olisi jollain tapaa helpompaa, etenkin kopista pois ottaessa, sillä poni mahtuu kääntymään hyvin ja tulemaan etuperin kopista pois. Mutta siinä piileekin se ongelma. Mitä jos riimu pettää kesken matkan? Poni pääsee irti ja kääntyy trailerissa. Pahimmassa paniikissa yrittää hypätä pois takaluukusta! Ja näin on myös jokusen kerran käynyt, valitettavan huonolla lopputuloksella. ilman väliseinää kopin matkustustila on myös todella leveä, jolloin poni joutuu tasapainottamaan itseään ilman seinän tukea. Pitkällä matkalla jo itsessään se on todella kuluttavaa.

Väliseinä siis ehdottomasti vai? Mitä jos se sitten hyppää etupuomin yli? Tai yrittää ali? Kuljetusta täytyy siis selkeästi vähän treenata ennen kisamatkaa ja taktiikkaa hioa toimivaksi. Jostain syystä luotto ei ole ole täältäpäin, ponia kohtaan, tässä asiassa kovin korkealla. 

Rakennearvostelua varten täytyy vähän harjoitella edustavaa seisomista ja liikkeiden näyttöä.  Ponin täytyy pienessä hetkessä näyttää parastaan, sitä lennokasta ja joustavaa raviaan. Seisoa ryhdikkäänä ja tasapainoisena, ei etujalat mahan alla. Ja olla rodunomaisesti ylväs.

Irtohypytys ja askellajiarviointi on asia, jolle en oikein voi tehdä mitään. Poni on saanut treenata itseään laitumella liikkuen vapaasti ja kasvattaen samalla tasapainoa ja lihaskuntoa. Hyppäämisestä poni tykkää todella kovasti, mutta liika intoilu saattaa kostautua. Täytyy siis ottaa vielä parit treenikerrat irtohypytyksen kanssa, jotta ylimääräinen intoilu olisi karistettu matkasta. 

Ennen kilpailua täytyy huoltaa ponia muutenkin. Kotti siirtyi eilen laitumelta tarhaan, sillä päätin Simon kohdalla, ettei se mene enää laitumelle tälle vuodelle, jotta saan vahdittua sen syömistä. Kottin kanssa laidunelämässä alkoi pelottaa sokerit, sillä laidun on jo melko loppuun kaluttu ja yöt ovat todella kylmiä. Laidunliikunta oli ainut asia, mikä puolsi ponin oloa laitumella, mutta nyt liikutetaan sitten enemmän käsipelin. 



Ruokinnassa ollaan siis siirrytty täysin kuivaheinään, jolla saa hyvin kontrolloitua poninkin kohdalla syömistä. Pieni hoikennus ei varsinaisesti pahaa tekisi, mutta ei poni nyt laihdutuskuurillekaan vielä joudu, ainoastaan lisäkilot ovat nyt ehdottomasti kielletty. 

Kavion huolto on edessä, sillä täytyyhän ponilla olla kengät jalassa. Se on vähän arka anturoistaan, enkä voi ottaa riskiä, jossa liikkuminen jäisi kiinni siitä, ettei sillä ole kenkiä jaloissa. Kengitys on onneksi helppo hoitaa kuntoon, sillä kengät ovat jo valmiinan odottamassa pikku kavioita. 

Ratsuilut jäävät nyt odotteleen myöhäisempää ajankohtaa. Niitä jatketaan sitten laattareiden jälkeen uudella innolla, nyt keskitytään vain noihin ongelmakohtiin eli lähinnä kuljetukseen.

Meillä on vielä miltei kolme viikkoa aikaa treenailla kuljettamista ja esiintymistä. Ilmoittautuminen on tehty, joka tuotti muuten pienimuotoisen ongelman. Tapahtumaan on kaksi eri kutsua omilla sivuillaan. Toisesta löytyy viimeiseksi ilmoittautumispäiväksi 30.8, toisesta 3.9. Maksut on maksettava ennen ilmoittautumista, mutta kutsun laatia oli laittanut toiseen kutsuun lyhyen tilinumeron, johon maksaminen ei onnistu minun käyttämästä pankista. Onneksi toisesta kutsusta löytyi Iban-numero, mutta kummastakin kutsusta puuttui tilin haltijan nimi! Pieni paniikki illalla yhdeksän aikaan alkoi iskeä, kun nettipankki valitti nimi ongelmaa. Enkä uskaltanut jäädä luottamaan siihen, että toisen kutsun viimeinen ilmoittautumispäivä on virallinen. Yleensä olen tällaisten takia ilmoittautunut ajoissa, mutta nyt aikapula ja koneelle pääseminen ei vain antanut periksi yrittää ilmoittautua aiemmin, jolloin olisi kehdannut soittaa jollekin ja kysyä apua. Sunnuntaina lähempänä kymmentä illalla, en enää viitsi häiritä tuntemattomia. Onneksi kuitenkin sain lopulta maksun menemään ja ponin ilmoitettua skabaan mukaan.

Pienesti alkoi jo epäilyttämään, kuinka tapahtuma tänä vuonna järjestetään, kun kutsuissa on jo niin paljon huolimattomuutta. No, jospa tässä olisi ollut tapahtuman kaikki kömmähdykset ja itse kilpailu olisi suunniteltu ja toteutettu huolella loppuun asti. Ei sillä, ei meitä haittaa, vaikka sielläkin kömmähdyksiä olisi, sinnehän mennään vain kartuttamaan ponille toivon mukaan hyviä kokemuksia ja avartamaan maailmaa. 

Toivottavasti tapahtuma on kaikille mukava ja hauska kokemus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti