Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

7.1.2016

Kaikkea kivaa ja kuulumisia!

Jotenkin vapaat päivät, jolloin olisi aikaa kirjoittaa, ovatkin kaikkea muuta, kuin kirjoitusrikkaita. Siksipä en olekaan vielä täällä maininnut meidän uudesta, aivan mielettömän ihanasta ulkoasusta, jonka meille taituroi Kisamatkalla -blogin Senni!

En käsitä, kuinka Senni sai ohjeella "täysin vapaat kädet" taituroitua banneriin yhden lempikuvani, Simon silmän! Tässä on vihdoin ulkoasu, johon olen tykästynyt täysin. Se on raikas, yksinkertainen ja ajaton. Minä tykkään ja uskon, että tämä tulee pysymään blogissa pidempään, kuin mikään aiemmista. Mitä mieltä te olette? Ps. Senni tekee ulkoasu ja grafiikkaa muillekin, tsekkaa täältä.

Blogin lukijoille minulla on ilo ja kunnia tarjota 15% alennus Equestrial.netin Kouluratsastuksen ABC -videosarjasta. Siitä on tulossa myöhemmin myös kirjoitusta ja mielipiteitä blogiini. Lämpimästi suosittelen kaikille, kaiken tasoisille ratsastajille, lajiin katsomatta. Kampanjakoodi on voimassa kuukauden, hintaa sen avulla videosarjalle jää vain 15,70€. Havainnollistava tietopläjäys on joka sentin arvoinen. Alennuksen saat käyttämällä ostoksien yhteydessä kampanjakoodin Playsson

 
Kun virallisuudet on hoidettu alta pois, on aika aloittaa turinointi!
Pieni hyppy ajassa taaksepäin. Edellinen postaus tuli reaaliajassa, mutta nyt kerron ennen tuota postausta tapahtuneesta maneesireissusta. 1.1.2016 siis vuoden ensimmäisenä päivänä lastasimme kummatkin pojat kyytiin ja lähdimme maneesille. Simo ja Kotti eivät ole aiemmin reissanneet yhdessä, joten pieni jännittys oli havaittavissa, minulla. Kottin edellinen reissu oli laatuponikisoihin, minua jännittikin eniten se, kuinka Kotti lastautuu maneesilla. Kotti ei ole vielä varma lastautuja ja se jännittää matkustamista, etenkin vieraassa paikassa lastautuminen on ollut hieman hankalaa. Simo taas on kovin rutinoitunut matkustaja.

Kotona laitoimme traileriin ensin Simon ja sen jälkeen Kottin, joka kerran kysäisi, voisiko jäädä kotiin, mutta päätti kuitenkin tulla matkaan mukaan. Kotti on lastatessa sellainen, ettei sitä saa painostaa, vetää perässä tai ahdistaa. Sille täytyy antaa hetki aikaa, olla vierellä ja kulkea yhdessä rinnakkain, niin pitkälle kuin se on mahdollista, mutta ponin edelle ei saa mennä, muutoin se stoppaa ja peruuttaa pois.

Matka maneesille sujui hyvin. Pojat joutuivat odottelemaan hetken aikaa trailerissa, sillä maneesilla oli nuorten hevosten kokoontumisajot, emmekä tohtineet häiritä siellä ollutta nuorta ratsua.

Trailerista purkaminen on oma juttunsa. Kottin kanssa suurin ongelma on takapuomi, joka on liian korkealla. Se stoppaa kyllä, jos poni on rauhallisena, mutta jos se sattuisi panikoimaan ja laskisi samalla takaosaansa, se pääsisi puomin alle. Simo taas on hyvin hermostuvaa sorttia, jos se ei pääse heti nyt pois, kun poni on poistumassa. Niinpä päätimme laittaa Simolle liinan, sillä Simo tulee kyllä trailerista maltilisesti pois, jos vain saa tulla. Mieheni aukaisi molemmat takapuomit ja pojat saivat tulla yhtä aikaa trailerista ulos. Kumpikin tuli varsin rauhallisesti, joten se oli ihan toimiva idea! Minä autoin poikia edestä ja mieheni hoiti takaosan.

Sitten olikin aika mennä maneesiin ja siitäkös ilo irtaantui. Kotti on ollut muutaman kerran maneesissa, mutta kesäkelissä rakennukset kumisevat eritavalla kuin talvipakkasilla. Sen lisäksi Simo seuraneiti lisäsi kierroksia kumpaankin poikaan. Molemmat hölkytteli vanhan vuoden viimeiset energiat ilmoille, mitä ihmeellisimmin loikin. Kivaa niillä oli, vaikka Kottia hieman välillä jännittikin. 

Kun liinassa oli riittävästi puhistu, hypitty ja harrastettu kuviokelluntaa ilmassa, oli aika aloittaa ratsastaminen. Kottin ihka ensimmäinen ratsastus maneesilla, jonka sai korkata mieheni, sillä itse ratsastin ensin Simon. Simon kanssa teimme käynnissä ja ravissa töitä, lähinnä siirtymisiä. Kauaa en ratsastanut, sillä hevonen tuntui hyvältä ja oli aika nousta vielä Kottinkin selkään. Kottin kanssa teimme rataharjoituksen, lähinnä ratsastin kerran kisoissa olevan radan läpi, nähdäkseni suurimmat ongelmakohdat. Kokonaisuus vaatii vielä rentoutta ja tasaisuutta, mutta ponihan on juuri kääntynyt nelivuotiaaksi, joten siltä ei voi vielä täydellisyyttä vaatia. 

Kaiken kaikkiaan pojat olivat reissussa asiallisesti, joka oli se suurin asia, jota lähdimme treenaamaan. Sen lisäksi Kotti oli jopa se, joka asteli traileriin ennen Simoa ja kotimatkakin sujui varsin hyvin. 

Nyt hevoset saavat nautiskella kirpeistä pakkasilmoista kaikessa rauhassa. Tämän päivän valmennus peruttiin, koska minun kroppani ei kestä tuota kylmyyttä. Tällaisina päivinä onkin hyvä kasata vähän kalenteria, Simolle ja Kottille on rakennettu kisakalenteria, joka näyttää varsin kivalta.

2 kommenttia:

  1. Anonyymi7/1/16 21:26

    Siis kuinka pieni sinun miehesi on? :D Ai että, vaikka oma miehenikin touhuaa hevosten kanssa ja tekee tallihommia minkä kerkiää, niin kyllä ratsastava mies olis kätevä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanotaanko niin, että voidaan käyttää samoja vaatteita :P Eli aikas pieni, mieheksi :D

      Poista