Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

16.3.2016

Terveisiä kuralandiasta


 Horse Fairista kannoin kotiin kavalettipaloja, mutta niiden käyttöönotto tapahtui vasta tänään. Meillä on kenttä ihan mielettömän hyvässä kunnossa, siis täysin sula. Muutama isompi kahluuallas toisella pitkällä sivulla erotti vesipedot maahiiristä. Täytynee kai myöntää, että Simossa on ainesta, niin uimariksi kuin innokkaaksi estehevoseksi, tai ainakin into on kohdillaan ja muullahan ei ole merkitystä. 

On kai myönnettävä, että eilen koeajoin hevoseni puomien läheisyydessä, juoksuttamalla liinassa. Ihan vain varmistaakseni, että jonkinlaista esteälyä löytyisi. No, eipä juuri löytynyt.. Mutta kukapa se ensi kertaa pitkään aikaan olisi samaisessa kunnossa, kuin kauan treenannut? Niinpä minä en lannustunut ja uskoin hevoseni suoriutuvan kavalettipäivästä kunnialla.

Simo oli messissä täysin mukana. Olisin halunnut kaksi peräkkäistä kavalettia, sillä tavalla kivasti, niin kuin kaikissa opetusvideoissa ja tehtävissä on - toinen pää ylhäällä -meiningillä, tiedättekö? Mutta armas puomien nostelija kannusti minua sanomalla, että sellainen olisi tällaisille kouluhörhöille yhtä haastavaa kuin gp-ratakin. Kovin kannustavaa.. Siispä jouduin tyytymään yhteen kavalettiin, josta varioitui epäsymmetrinen ristikko, sillä gp-radalle meitä ei vielä mukamas voinut päästää. 

Ilo on siis otettava irti siitä, mistä sen saa. Ja senhän todellakin voi saada yhdestä "esteen" kaltaisesta puomikasasta!  

Testiajolla, askelmerkit kohdilleen ja sillai.. Kyl te tiedätte..
Koska aina täytyy varmistaa..
Että askeleet todella käy..
Ja sit mennään, vauhdit päälle vaan!
Vesieste, olennainen osa kenttäratsun elämää!
Lähesty itsevarmasti ja rohkeasti
Välillä höyryjä pois, ratsastajasta..
Huomasittekos, mulla on uusi tukka?!
Sen saa lähes pystyksi!
Kenttäratsut menee veteen laukassa tietty!

Ja sit jatkuu..
Välillä täytyy muistella mikä todella olen..
Mut sit, out of control-moodi päälle
Jokainen jalka on yhtä arvokas!
Koskaan ei voi liikaa varmistella
Helppo juttu mulle, kuis sulle?
Ihan tosiaan tässä aletaan olla menossa kohti esteuraa..
Tai sitten ei..
Ja voit tuntea kuinka ilmojen halki käy lentäjän tie.
Ja taas höyryjen purkua











Joskus voi vain nauttia kyydistä, auringosta, keväästä. Hevosesta!

Vieläkö mennään, vieläkö mennään? Jos vielä mentäis?

Snorkkelit valmiiksi, kohta sukelletaan!

Ei sen elämän tarvitse olla aina vakavaa!

 Näistä fiiliksistä huomenna todellisen lajin pariin ja valmennukseen. Hauskaa oli niin hevosella kuin ratsastajallakin. Meillä on vielä hieman treenattavaa, ennen todellista lajin vaihtoa.

2 kommenttia: