Saappaat vaihtuivat korkkareihin yhden illan ajaksi

hertjekker.net

Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan yhdessä kuljettu matka. Kotti on ennen kaikkea minun paras kaverini, ei siis todellakaan mikä tahansa poni. Se ei ole urheiluväline, vaan ystävä, jonka kanssa urheillaan yhdessä, hyvässä hengessä. Kotti on ensimmäinen hevosemme, jonka kanssa olemme oikeasti päässeet myös kilpailemaan. Olen jokaisesta onnistumisesta kiitollinen. Siitä, että voin suunnitella tulevaisuutta ja toteuttaa suunnitelmia. Jos jotain olen harrastuksestani oppinut, niin sen, ettei mikään muu ole varmaa kuin epävarmuus. Kaikista tärkeintä on kuitenkin ystävän terveys ja hyvinvointi. 

Viime kauden kilpailimme säästeliäästi. Jätin tarkoituksella useita meille sopivia kilpailuja välistä. Halusin antaa Kottille vähän rauhallisemman vuoden kilpailujen osalta. Se oli kuitenkin jo kiertänyt ja nähnyt maailmaa 4- ja 5-vuotiaana. Kun sitten olimme radoilla, teimme kaikkemme ja usein vielä enemmän. Ensimmäistä kertaa oikeasti ratsastin radoilla, enkä vain mennyt tehtävästä toiseen. Ainakin hetkittäin. Ja poni, se suorastaan loisti. 

Oli aika huimaa katsella ranking -tilastoja. Gottfrid on ollut Kaakkois-Suomen alueen nuorten hevosten kouluratsastuksen ranking voittaja useana vuonna. Mutta viime vuoden menestyssaldoon lisättäköön vielä yksi titteli. Kouluratsastuksen alueranking kolmas senioreissa! Siltikin, vaikka yhden helppo A -luokan pisteet on jaettu helppo B -luokan pisteinä. Meillä ei ole tarvetta saavuttaa parempaa sijaa, sillä pyrkimys on kuitenkin mennä eteenpäin, eikä jäädä paikalleen. Niin luokka vaatimuksissa kuin tasoissakin. Vielä ensikaudella kilpailemme varmasti myös aluetasolla paljon, mutta tavoitteemme on kilpailla kahdeksannella ikävuodella pelkästään kansallisella tasolla. Mutta silloinhan on tietenkin Frodokin jo aloittelemassa kilparatsun roolia, ainakin toivottavasti.  

Palkinnot jaettiin Kaakon Gaala -juhlassa, jossa palkittiin kaikkien lajien ja ikäluokkien kolme parasta. Kouluratsastajakin joutui laittamaan ratsastustamineiden tilalle mekkoa päälle ja korkkarit jalkaan.

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Kottille ja tiimille, joka meidän takana häärii. Yksikään urheilija ei yksin pysty saavuttamaan tavoitteitaan, tekemään tuloksia tai ylipäätään kilpailemaan. Taustalle tarvitaan toimiva tiimi, hevosharrastuksen kyseessä ollessa, se tiimi ei ihan yhdellä tai kahdellakaan henkilöllä täyty. Groomit, valmentajat, kengittäjä, lihashuoltajat, eläinlääkärit jne. Lista on pitkä, mutta jokainen siihen kuuluva on erittäin tärkeä. Kiitos siitä, että juuri te kuulutte meidän tiimiin ja mahdollistitte meille tämänkin!