Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

1.5.2019

Kisaturnee takana

Pitkä viikonloppu vierähti Ypäjällä spring dressage kilpailuissa. Mukana oli tietenkin Kotti, joka majoittui ykköstallissa oikein mallikkaasti. Meillä oli startteja sekä lauantaina että sunnuntaina, joten matkaan lähdimme jo perjantaina. Neljä kansallista starttia tasolla helppo B - vaativa B. 



Kovasti on kuviteltu, että töitä on tehty ja sen mukaan kehitystä olisi tapahtunut, mutta täällä uskomukset käyvät sitten käytäntöön. Katsellessani muiden suorituksia, verryttelyitä ja ylipäätään heidän ratsujaan ja ratsastustaan, mietin, mitä hittoa minä täällä ponin kanssa oikein teen?! Olin onnistunut saamaan molempien päivien nuorten luokkiin lähtölistan loppupään. 30 ratsukon joukossa kerkeää moneen kertaan katsoa online tuloksia, suorituksia ja hienoja hevosia. Ja todeta, ettei tämä nyt oikeastaan ole meidän paikka lainkaan. 

Lauantai aloitettiin 5-7 vuotiaille avoimella helppo B luokassa, jossa oli 24 osallistujaa. Helppo B:3 on Kottille jo niin tuttu rata, että se osaa sen ulkoa. Radalla oli tasaista, vähän hätäisillä siirtymisillä varustettua suorittamista.   Toinen tuomareista antoi meille 68,182% ja toinen 65,227%, joiden loppusummaksi jäi 66,705% joka oli sama tulos kolmanneksi tulleen ratsukon kanssa, mutta C tuomari pisteytti meidät huonommaksi, jonka vuoksi sijoituimme neljänneksi. 

Illalla starttasimme vielä kaikille avoimen helppo A luokan, jossa ratana oli lasten henkkari. Alkutervehdyksessä poni otti askeleen taaksepäin, jonka seuraukseni koko paketti hajosi pääni sisällä ja ratsastamisesta tuli hätäistä ja huolimatonta. En osannut rauhoittua yhteen tehtävään kerrallaan ja suorittamisesta tuli tehtävistä toiseen läpijuoksua. Tulokseksi 60,898% jolla luokassa 16/25. Jäi hieman kaivelemaan, jonka vuoksi prosessoin epäonnistumista koko illan. Mikä meni vikaan? Oli täysin selvää, etten ollut tyytyväinen suoritukseen. Jos matkustan puolikkaan päivän kisoihin, niin haluan onnistua jokaisessa suorituksessani. 
  • Rata oli uusi, en ollut ratsastanut sitä koskaan edes treeneissä. 
  • Henkisesti valmistauduin suoritukseen huolimattomasti 
  • Aamun onnistuminen pudotti suorituspaineet harteilta ja otin liian rennosti - keskittymiskyky herpaantui
Onneni tapahtuneessa oli se, että sain nenilleni. Osasin kasata itseni ja keskittyä seuraavan päivän suorituksiin aivan toisella tapaa. Ja niinpä tuli sunnuntai, jolloin me kilpailimme 5-7 vuotiaiden Prestige cup -kilpailun ensimmäisessä osakilpailussa Helppo A FEI CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelman. Vastassa meitä oli tähän astisen kilpailuhistoriamme tasokkain joukko - ammattilaisia ja ikäluokkansa kärkihevosia. Joten otin realistiset tavoitteet, huippua olisi jos olisimme 10 parhaan joukossa! Ratsastin luokkani viimeisenä, ainoana ponina oikeasti huippuhienojen puoliveristen joukossa. Tuomarit olivat nähneet kaikki ne muut ja viimeisenä pienen, söpön ponin. Ratsastin mielestäni hyvin, olin tyytyväinen rataan, vaikka kaksi aivan pientä virhettä radalle mahtuikin, yksi hapuilu raviin käynnissä ja ensimmäisen laukannoston ennakointi. Muuten aika siisti, rennon letkeä ja helpon oloinen suoritus. Toinen tuomari antoi meillä 64,130% Hän ei oikeastaan nähnyt mitään hyvää, mutta pienet rikkeet hän näki valtavan suurina. Päätuomari näki jotain muutakin, sillä antaessaan 70,652% (joka olisi kirkkaasti riittänyt toiseen sijaan!) lopputuloksemme oli 67,391% jolla olimme luokkamme ensimmäiset ei sijoittuneet eli 6./17. Olin äärimmäisen tyytyväinen suoritukseen ja tulokseen, mutta kieltämättä meidän pienet virheet kostautuivat nyt karvaasti, muutoin olisimme sijoittuneet tässäkin luokassa!

Ennen kotiin lähtöä meillä oli vielä ihka ensimmäinen kaikille avoin kansallinen vaativa B. Ylipäätään meidän molempien kolmas vaativa koko elämässämme. Pitkän, kuuman viikonlopun jäljiltä alkoi jo kaikkia vähän väsyttämään, joten tähtäsin vain rentoon, helppoon suoritukseen. Pidin kokoamisasteen maltillisena ja helpotin taivutuksien vaatimusta. Halusin antaa sekä itselleni, ja etenkin itselleni, mutta myös ponille sellaisen kivan "tämäkin taso on helppoa" - fiiliksen. Vaihdot tuli puhtaasti ja poni tuntui kivalta. Rata itsessään sujui mukavasti. Mainintaa tuli siitä, että saisi olla kootumpi ja saisi taipua enemmän, mikä oli toki odotettavaakin. Mutta silti tuloksemme oli 60.375% jolla 22./29 Olin tyytyväinen, tavoitteeni oli päästä 60% paremmalle puolelle ja siihen pääsimme. Kärkisijoja ei tuollaisella suorituksella tavoitella, mutta eipä se tässä kohtaa ollut vielä tarkoituskaan. 

Kaikkiansa oikein onnistunut kilpailureissu. Poni suoritti hienosti ja jaksoi koko viikonlopun. Kotiin kerettiin puolituntia ennen vuorokauden vaihtumista, joten ihan koko pitkä viikonloppu oltiin kyllä reissun päällä. Nyt ollaankin vain lepäilty ja Kottilla on jo kolmas vapaa menossa. Tänään oli tarkoitus kyllä ottaa poni jo ratsuilemaan, mutta itselleni tuli vuosisadan flunssa päälle, joten levätköön vielä.  

Tässä vielä video helppo B:3 radasta. Latailen joskus myöhemmin muutkin radat somen ihmeelliseen maailmaan. Minkä niistä haluaisit erityisesti nähdä? 


2 kommenttia:

  1. Anonyymi3/5/19 07:41

    Wau, teidän menoa on aina ilo seurata! On mahtavaa miten olet päässyt näyttämään, että kyllä sillä pienellä ja söpöllä ponillakin voi harrastaa ja kilpailla laadukkaasti ja tavoitteellisesti :) Radoista minua kiinnostaa erityisesti tuo vaativa b, koska tykkään katsella vähän vaikeampien ratojen menoa ja haaveilla, että josko sitä joskus itsekin olisi tarpeeksi taitava ratsastamaan sellaista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuon vaativa B radan laitoinkin nyt näkyville, seuraava vastaava rata tuleekin sitten jo ensi viikolla, saa nähdä, saadaanko positiivista eroa näkyviin, kun on vain yhden startin kilpailut ja voi oikeasti vain ratsastaa sekä esittää parastaan radalla. Jotenkin joka kerta enemmän ja enemmän osaan arvostaa sitä, että kilpailen todellakin kateogoria 2 ponilla, ja sitä kuinka hyvin se voi noissa luokissa pärjätä. Ei se koko ja musta väritys olekaan se ratkaisevin tekijä, vaikka sellainen tabu lajissa elääkin.

      Poista