Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

25.9.2019

We are the Champions

Kaakkois-Suomen joukkuemestaruudet kilpailtiin Kotkassa, valtavan osallistujamäärän kera! Viime vuoden 7. sija 11 joukkueen joukosta korotettiin tänä vuonna voitoksi, jopa 17 joukkueen joukossa!

Meidän joukkue : Mari Kettunen - Gottfrid, Taina Teittinen - Prince Vaillant Carrus, joukkueen johtaja Nina Heikkola sekä Mette Kauppila - Happy Helge


Ravijärven Ratsastajat

Kolmen ratsukon voimin ladyt - poniratsukko Mette Kauppila - Happy Helge, (A)ikuinen poniratsastaja eli me Kottin kanssa, sekä pararatsastaja Taina Teittinen ponillansa Prince Vaillant Carrus "Jätti" n. 190cm korkuinen poniini, tulimme, näimme ja voitimme. Kaikki. 

Meillä oli alunperin joukossamme vielä yksi suokkiratsukko, mutta hän ei päässytkään kisaamaan, joten me kolme ratsukkoa taituroimme mm. kahdesta luokasta voittoprosentit tauluun ja puolen pisteen erolla napattiin kultaa kaulaan! 
Me menimme Kottin kanssa helppo A:1 luokan, joka suokkiratsukonkin oli tarkoitus mennä. Näin ollen muut joukkueen jäsenet menivät K.N. specialin. Minun ja Kottin urakka alkoi jo aamulla ensimmäisten joukossa, sillä olimme Kottin kanssa luokassamme heti kolmansina. Harmitti aivan suunnattomasti. On jotenkin tosi hankala henkisesti lähteä luokan alkupäässä. Etenkin, kun edeltävänä päivänä henkilökohtaisista mestaruuksista ei liiemmin kenellekään ratsukoille irronnut pisteitä ja prosentit jäi todella mataliksi. Eniten se harmitti kuitenkin ehkä siksi, että tämä olisi meidän viimeinen oikea kisarata tälle vuodelle ja tottakai kauden päättäminen hyvään suoritukseen on aina mukavampaa. Sitä ei edeltävän päivän prosenttipelin vuoksi ollut ollenkaan odotettavissa. Mutta kuinka kävikään. 

Kottin kanssa teimme rikkeettömän radan, josta irtosi 66,442% ja sillä pidettiin ykköstilaa luokan loppuun asti, yhdessä toisen ratsukon kanssa. Meten ja Tainan tehdessä oma osuutensa joukkueen tuloksen eteen, olimme lopulta kullassa tiukasti kiinni. Ja siinä myös pysyttiin! Pisteet olivat tälläkin päivällä todella tiukassa, joten kellon tarkkaa työtä sai radalla tehdä jokaisen ansaitun seiskan ja jopa kasien eteen! Mutta, asia jonka aina jännityksen lisääntyessä unohdan - Luota poniin! 

Radalla poni oli taas todella kevyt, pehmeä ja hyvä ratsastaa. Niin hyvä, ettei siellä oikeastaan voi enää tehdä muuta kuin hymyillä! 


Kotti toi kotiin neljännen peräkkäisen kultamitalin, jonka se on joka vuosi tuonut. Tällä kertaa kultaa napsahti joukkueena, sillä yksilökisaan emme edes ponin kanssa päässeet osallistumaan. Toisinaan on tehtävä töitäkin ja ponin kanssa ollaan etsitty vain hyvää fiilistä työskentelyyn, joten kisataan sitten taas ensi vuonna enemmän vaativalla tasolla. 

Kisojen pienin ja suurin, samassa tiimissä!



Vähän vitsillä ollaan vuosi puhuttu, että tästä otetaan kultaa tänä vuonna. Mitali oli varmasti jokaisella meistä tavoitteena, mutta että kirkkain. Se kieltämättä yllätti! Tähän todella on hyvä päättää kausi 2019. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti