Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

23.5.2020

Ponipojat aitojen sisällä



Nyt se on korkattu, kouluratakausi 2020. Vielä ei ole kisalupia maksettu, sillä kalenteri ammottaa tyhjyyttä heinäkuulle asti. Mutta kun ne maksetaan, on ponipojat valmiina, mutta mihin? Tänään pääsimme aitojen sisään rataharjoituksien merkeissä, sillä ratoja jos mitä tarvitaan alle. Vaikka  tehtävät sujuisivat yksittäin ja peräjälkeen, niin yhdeksi radaksi laittaminen on vielä oma juttunsa. Siihen tarvitaan rutiinia, etenkin ratsastajalle. Ponithan tekee juuri sitä, mitä pyydän.


Ruunikot matkustivat hienosti yhdessä, pompulat harjassaan ja pimpulat jaloissaan. Valkoiset huovat toivat jo vähän fiilistä tulevasta. Onhan sillä nyt eroa, onko huopa musta vai valkoinen! Jotenkin ne aina kulkee fiinisti ja rennosti mustassa, mutta valkoinen on kuin laittaisi häämekon päälle ja marssii alttarille.

Kotti pääsi tekemään tuttavuutta vaativa B radalle FEI junioreiden esiohjelmaan, sillä se on mm. Aluemestaruuksien rata ja löytyy melko monesti avoimena luokkana myös kansallisista kisoista. Sillä aloitimme. Ja aika tyytyväisiä kauden ekaan "tehtävät pakettiin" rataan sai olla!



Toisena ratana Kottille valikoitui vaativa A:2 meidän kummankin ensimmäinen vaativa A rata! "Sitten joskus" - päivä oli tänään. Tänään ratsastin vaativa A radan alkutervehdyksestä lopputervehdykseen ja ihan hyvällä fiiliksellä! Tehtiin hyviä pätkiä ja pätkiä, joita tarvitsee vielä viilata enemmän, mutta me tehtiin se silti. Minun pieni forresterini. Samalla radalla aiotaan aloittaa kisakausikin heinäkuussa, sillä kyseessä on 7-8v. Hevosten sarjakilpailun yksi radoista. Huisia, kuinka nopeasti asiat loksahtelevat paikalleen, kun on inspiroiva valmentaja! Video radasta kahdessa osassa. 



Nopea ponien vaihto, sillä vielä oli vuorossa Frodonkin ensi kosketus valkoiseen huopaan ja rataan. Frodo on osoittautunut olemaan äärimmäisen hienosti käyttäytyvä ori. Se kertoo tulleensa paikalle ja vastaa kysyttäessä kuka on, mutta ratsastajan noustessa satulaan ollaan hissun kissun ja kuunnellaan ratsastajaa.


Frodon ensimmäinen rata oli luonnollisesti helppo B nelivuotiaiden kouluratsastusohjelma. Sillä se on ainoa järkevä ohjelma aloittaa dressageratsun ura nelivuotiaana. Ja kuinka hienosti nuori poni siitä suoriutuikaan. Välillä unohdan sen todella olevan vasta neljä vuotta vanha! 


Tästä on todellakin hyvä jatkaa matkaa kohti frakkikauppaa ja kisakautta! Mutta ensin treenataan vielä kuukausi. 


1.5.2020

Tuhmikon puolentunnin muutos!


Säännöllinen valmentautuminen pitää kultaisella keskitiellä. Niin sekin tuli taas todettua, kun Frodo joutui Kottin sijasta valmennukseen, ihan omien tihujensa seurauksena. Kahdesta ponista tulee valittua aina Kotti etusijalla valmennuksiin. Kotti on paljon pidemmällä koulutuksellisesti ja sen kanssa tehdään paljon asioita, joihin ehdottomasti tarvitsen apua ja neuvoja. Frodo on pääasiassa vain perusasioiden äärellä, joten sen kanssa valmentautuminen ei ole ollut vielä niin ajankohtaista tai tuntunut kuumottavan tärkeältä. Tottakai, jos rahavarani olisivat rajattomat, olisin Frodonkin kanssa käynyt jo paljon valmentautumassa. Mutta minun taloudessani on priorisoitava asioita.  Nytkin Kottin kanssa oli tarkoitus lähteä valmennukseen, mutta poni olikin siinä kunnossa, ettei se missään nimessä ollut kykenevässä kunnossa. Joten Frodo vedettiin pakasta vähän ykskaks yllättäen. 


Edellisessä valmennuksessa loppuvuonna saimme reseptin "eteen, ponia nopeammaksi jaloistaan, sillä se oli äärettömän hidas ja laiska." Frodo on kovin säästeliäs ja ihastelisi mieluummin maisemia kuin liikkuisi liian lujaa eteenpäin. Niinpä olen keitellyt soppaa saamani reseptin mukaisesti -> jos vähänkään tuntuu hitaalta, pyydetään ponia eteenpäin. Takaraivossani on soinut vain sanat "se ei tule menemään liian lujaa vaikka kuinka pyytäisit."

Olin onnistunut keitoksessani, sillä nyt minulle sanottiin heti alkuun, että poninihan juoksee liian lujaa! Jes! Hitaasta ja laiskasta Frodosta on tullut pikakiituri. Aluksi oli outoa kuulla tuollaiset sanat, sillä olen ratsastanut ponia koko talven ajatuksella, että se on edelleen liian hidas ja pitäisi saada nopeammaksi. Enkä oikeastaan ollut koskaan pysähtynyt miettimään sitä tosiasiaa, että meillä on jo aika paljon vauhtia liikkumisessa, jopa liikaakin. 


Eteenpäinpyrkimys on ponilla ollut koko ajan kasvussa, mutta sen lisäksi me olemme tarvinneet myös liikkumiseen reippaanpaa tempoa. Ponin lihavuus on ollut yksi suuri syy sen laiskaan ja hitaaseen liikkumiseen. Siihen yhdistettynä nuoren ponin kunto, joka on myös ollut aika heikkoa, on tietenkin ollut selvää, ettei se edes pysty eikä kykene kunnolla tekemään töitään. Poni on talven aikana laihduttanut hienosti, mutta se on vieläkin aivan liian lihava. Joten laihduttamista jatketaan vielä kovemmin ottein, mikä onkin nyt helpompaa, kun poni ei pääse syömään kavereiden heiniä tarhatessaan yksin.  

Laihtuminen on mahdollistanut Frodon suorittamaan paremmin, mutta ylimääräiset kilot vyötäröllä kuitenkin estävät sitä suorittamasta parastaan. Mitä enemmän poni hoikistuu, sitä paremmalta se alkaa näyttämään. Sen liikkuminen ja olemus ovat heti paljon jalompaa. 


Frodon kanssa aloimme harjoittelemaan vähän alkeellista kokoamista, eli ponilta vauhtia rauhallisemmaksi, jolloin se luonnostaan otti takajalkojaan paremmin alle ja alkoi kantamaan itseään paremmin - niin kuin nelivuotiaan harjoituksissa on suotavaa - vähän kerrallaan kohti alinta porrasta, pyramidin kivijalkaa. Pääasiassa Frodo liikkuu hyvin pyöreänä, selvästi helpommin liian lyhyenä ja korkeassa muodossa, kuin tallikaverinsa Kotti, joka mieluummin liikkuu matalassa, suoralla niskalla ja ylälinjalla. Kummankin ponin kanssa työstetään kuitenkin muotoa matalammaksi, pysyen silti pyöreänä. Kottille pyöreänä pysyminen pitkällä kaulalla ja matalassa muodossa on vaikeampaa, kun taas Frodon saaminen matalammalle ja pidemmälle kaulalle on vaikeaa, se pysyy kyllä pyöreänä senkin edestä.

  
Vauhdin haltuunottaminen auttoi heti meidän ongelmakohtiin - siirtymisiin askellajista alaspäin. Kun poni sai takajalkojaan allensa paremmin, se luonnollisesti pystyi myös siirtymään rojahduksen sijasta laukasta raviin ja ravista käyntiin. Ero yhden puolen tunnin aikana oli merkittävä. Ponin koko ratsastettavuus muuttui sitä mukaa, kun se opetteli vastaamaan pidätteisiin hidastamalla tempoa ja ottamalla takajalkojaan kroppansa alle paremmin. 

Kun on saanut ajella viritetyllä Ferrarilla jo jonkin tovin, on kontrasti virittämättömään Ferrariin valtava. Poneilla on neljä vuotta ikäeroa. Saman aikaa Kottia on viritetty koko ajan paremmaksi. Se vastaa "ajatuksiini", kun taas Frodolle kaikki pitää selittää hyvin rautalanka -mentaalilla. Toisinaan saatan vähän unohtaa sen, että Frodo todellakin on vielä raakile, ja sitä täytyy neuvoa ja tukea joka askeleella. 

Puolentunnin loppupuolella ravikin näytti jo ravilta!
Minun täytyy keksiä toimiva, kestävä systeemi ponieni kanssa valmentautumiseen. Frodon kanssa tarvitsemme ehdottomasti valmennusta, jotta poni kehittyy parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin. Olen toistanut sekä Simolla, että Kottilla jo saman virheen - alkanut valmentautumaan vasta nelivuotissyksyllä / viisivuotiskaudelle. Se on yhden kokonaisen treenikauden heittoa hukkaan. Jopa yhden tärkeimmistä, pohjat tehdään nuorena, ja kerralla hyvin tehty on aina askel eteenpäin. 

Hienointa kuitenkin oli kuulla, että nuorempikaan poni ei häviä liikkumisessaan Kottille. Nyt vain toivotaan, että ponit pysyvät kunnossa, jotta voin kaikessa rauhassa kasvatella useita vuosia budjettiani seuraavaan nuoreen;  hevoseen. 


Vaikka tätä vuotta vaivaakin covid-19 
on tämä silti ollut hevoselämässäni ehdottomasti paras vuosi!