Kun allekirjoittaneen perheessä
mainitaan ravihevonen keskustelussa, johtaa se usein sanaharkkaan.
Meillä on mielipide eroja, suuresti, ravipuolen hevosurheilussa. Jos ja
kun allekirjoittaneen löytää raveista, on suorastaan tapahtunut ihme!
Silloin
kun olin nuori, siis huomattavasti nuorempi kuin nyt, kävin raveissa
useastikin. Tai no, kerran vuodessa ainakin. Ja ainut muisto siitä on
väliaika musiikit ja hirvittävän kylmä keli. Sekä vihainen varustebussin
kuski!
Olen sittemmin ollut raveissa
ponien ja hevosten hoitajana, useaan otteeseen. Mutta niissä retkissä
on ollut ihan oma tunnelmansa.
Miehikkälän oriyhdistys järjestää joka vuonna toimintaa ravien merkeissä. 31.5.2015 oli sekä orivarsojen laitumelle lasku, jota en vielä tänäkään päivänä ole käynyt katsomassa. Ehkä siksi, että näen sitä kotona, enkä tohdi maksaa siitä, että katson omien hevosteni lisäksi vieraita hevosia rallittelemassa ja rikkomassa paikkojaan. Väitänpä, että joka vuosi jokunen poika vammautuu jostain kohtaa. Pakkohan niiden on. Ei orit laitumella ole sen kestävämpiä kaatuessaan tai saadessaan potkuja, kuin tammat ja ruunat kotona. Ei, ei ne luonnossakaan olleet täysin terveitä, mutta se ei haitannut, kun tulevaisuudessa ei siintänyt ratsun tai ravurin ura. Hienoa katsottavaahan se on, kun potentiaaliset klinikka-asiakkaat ovat jonkun muun kukkaron ongelma, mutta omiani en sellaiseen poikaleiriin veisi.
Aamupäivä vietettiin siis visusti kotona, kun muu hevoskansa meni katsomaan tätä varsojen riemua. Iltapäivällä otimme aktiiviteettia naapurikunnan tarjonnasta ja lähdimme katsomaan harjoitusraveja. Isojen porkkanasäkkien toivossa.
Mitä ratsukisojen ja ravien eroon tulee, pääsee ratsukisoissa harjoitustasolla ja korkeammallakin, katsomoon ilmaiseksi. Sen sijaan harjoitustason raveihin joudut ostamaan pääsylipun 5€ Otetaan tässä vielä huomioon, että ihan oikeisiin raveihinkin pääsee ilmaiseksi, milloin milläkin kortin lipukalla tai sanomalehdestä leikatulla ilmaiskupongilla. Olimme matkalla suunnitelleet, että ilmaiseksi tai maksu ja kuitti kiitos. Kuittia ei tarjottu, sen sijaan yhteensä 10€ kelpasi kahdesta aikuisesta. Mainittakoon vielä, ettei missään tienvarsi mainoksessa mainostettu pääsylipun hintaa.
Olen ratsuihminen, kyllä. Katson raviurheilua tietyllä tapaa negatiivisin silmin. Olen kuitenkin sen verran ollut ravitouhussa mukana, että tiedän toiminnan olevan ammattilaistasolla todella esimerkillistä tietyillä osa-alueilla. Arvostan ravipuolella avoimuutta hevosen terveydessä. Siellä on normaalia huudella ääneen, haastattelussa, että hevonen on ollut sairaslomalla, sitä on hoidettu sieltä ja täältä. Toisin kun ratsupuolella, jossa bloggaajat ovat lähes ainuita, jotka kertovat hevosen käyneen hoidettavana vaivasta x. Ja sen jälkeen bloggaaja haukutaan huonoksi hevosen omistajaksi, kun sen kantturakin on käynyt nivelpiikillä. Ratsupuoli voisi siis ottaa vähän mallia. Ei ole häpeä hoitaa hevosta kuntoon!
Raveissa oli ensin A-ponit, joita oli kahden lähdön verran. Pienet shetlanninponit juoksivat minkä kintuistaan pääsivät. Ihanan näköistä, mutta todella hidasta. Yleisön ollessa raviradan keskellä, lähtö/maali linjan luona, oli katsomolajiksi tällaisella radalla shettikset, no ajan ja rahankin hukkausta. Olo oli kuin kenttäkisojen maastoesteosuudella, josta näet vain sen yhden esteen. No myönnettäköön, olen maksanut Finnderbyn katsomoon itseni joskus, mutta silloin oli sen maastoestekokeen lisäksi myös paljon kouluratsastusta ja esteratsastusta katsottavana.
A-ponien jälkeen oli B-ponit eli russit. Niitä oli vain yhden lähdön verran. Täytyy myöntää, entisenä russ-ponin omistajana, että varsin lennokkaasti kaksi ensin maaliin tullutta juoksivat. Näyttivät pieniltä lämminverisiltä, paksulla kaulalla. Mutta kyllä se oli upean näköistä, kahdella lennokkaammalla liikkujalla.
Ponilähtöjen jälkeen oli monte lähtö, jossa siis kärryjen sijaan ohjastaja on hevosen selässä. Ponilähtöihin verrattuna tämä oli paljon nopeampaa ja vähän yleisöystävällisempää. Sanotaan vaikka niin, että jos haluan nähdä vain maaliin tulon, voin sen katsoa telkkarista, kuvista tai lukea vain tulokset kisojen jälkeen. Haluaisin nähdä koko juoksin, sen kun takasuoralla lähdetään ajamaan kohti kärkeä. Tai jotain sellaista. En halua nähdä pelkästään sitä, kun kilpailijat tulevat maalilinjan yli. Tai voin minä sitä katsoa, mutta maksaa en siitä ilosta halua!
Montelähdön jälkeen oli kylmäveristen, eli suomenhevosten lähtö. Montessa ravurit olivat lämminverisiä, joten nyt mentiin taas kierros hieman hitaammin ja raskaammin. Lämminverisiä arvostan todella ravurina. Ne ovat jalostettu siihen ja ovat elementissään, kun saavat leijailla kärryt perässä ravirataa, niin kovaa, että korvissa soi. Mutta lämminveristen jälkeen suomenhevosen ravi ei ole niin hohdokkaan näköistä keveydellään ja nopeudellaan. Joskin nekin juoksevat kykyjensä sallimissa puitteissa. Katsojan silmin on todettava, että lämminverisen ravi on kuitenkin minusta jotenkin vetoavampaa.
Suomenhevoslähdön jälkeen oli kepparilähtö. Perheen pienimmät pääsivät mittelöimään myös totosijoista. Onneksi tuli otettua oma hevonen kyytiin, pääsi tämäkin ratsutäti jännittämään oman hevosen puolesta. Ja niin vain kävi, että totosija napsahti. Ei tosin ollut rahapalkintoa tässä lähdössä, eikä voittajalle edes Wahlsteenin silapakettia, mikä kaikissa muissa lähdöissä oli voittajalle. Sen sijaan ruusuke ja tikkari, sekä pieni karkkipussi oli kotiin viemisiksi. Parempi sekin, kuin tyhjin käsin.
Kepparilähtöjen jälkeen oli meidän aika lähteä kotiin, sillä ratsastaja väsyi suuresta urakasta. Jäi siis katsomatta viimeiset lähdöt, joissa olisi ollut lämminverisiä myös kärryjen edessä.
Suurimman huomion, minkä tämä ratsutäti teki, oli huomattava hevosten epäpuhtaus. En ole raveja hetkeen seurannut, mutta silloin kun minä olin aktiivisimmillani ravipuolella, ei hevoset saaneet ravata epäpuhtaasti eikä ontua. Nyt näin muutaman lähdön aikana paljon täysin epäpuhtaasti ravaavia hevosia.
Laitumellelaskun järjestää Kymen-Karjalan Hevosjalostusliitto, paikka on Miehikkälä.
VastaaPoistaKoetin vuosi sitten olla avoimin mielin ja lähdin elämäni ainoan kerran raveihin katsomaan Kymi GP:tä. En viihtynyt. Blogijuttu on sittemmin kerännyt kommentteja. Kirjoitin sitten sen jälkeen jutun siitä, miten raveja voisi kehittää niin että ensikertalaisellakin olisi kivaa.
No niinpä järjestääkin. Ovat vain aina samana päivänä lasku ja ravit.
PoistaRavit on oma maailmansa. Pelkästään katsojana kesäkelissä voi ola vielä ihan kivaakin, mutta talvella ei. Siellä olo on, kuin olisi tullut väärään, kiellettyyn paikkaan.
Tosin samanlainen tunne voi tulla ulkopuoliselle ratsukisoissakin.. Itse tykkään enemmän katsoa lämmittelyä ja esittelyä, kuin itse kilpailua. Ja vertailla sitä, kuinka hevoset ravaavat, sekä laskea päässäni prosenttia siitä, kuinka moni liikkuu puhtaasti. :p
Välillä mä en todellakaan ymmärrä, miksi hevosen ontumiseen ei oteta edes tuomaritasolla huomiota, jos omistajan sydän on rahalle. Jonkun täytyisi puuttua hevosten kipuun, jota ontuminen on.
Olipahan marina. En itsekään ole mikään aktiivinen raviharrastaja, viimeksi olen ollut ravikatsomossa joskus hamalla 1990-luvulla. Silti uskaltaisin väittää, että raveista saisi paljon enemmän irti, kun ei olisi jo valmiiksi korvat luimussa paikalle mennessään.
VastaaPoistaTäytyisi myös ymmärtää se, että shetlanninponi nyt ei ole mikään pikajuna. Lapset ja ponit vasta harjoittelevat ravimaailmassa, eivätkä ole osallistumassa Elitloppetiin.
Ja kaikenkaikkiaan, kirjoittajahan oli mennyt nimenomaan HARJOITUSraveihin ja köyhtynyt valtavat VIISI euroa! Apua! Olisi sekin raha kannattanut sijoittaa johonkin järkevään, kuten vaikkapa uusimpaan Seiskaan ja jäätelötuuttiin.
Tämähän on minun blogini, ja kirjoitan tänne mielipiteeni tapahtumasta. Se ei liene kiellettyä?
PoistaKyllä minä sen tiedän, ettei shettikset juokse kovasti. Olen elämässäni ollut ravitouhussa useamman vuoden mukana ja silloiseen hommaan kuului myös kaksi shettistä. En minä korvat luimussa lähtenyt, jos olisin lähtenyt, en vapaa päivää olisi sinne edes tuhlannut. Mutta jos maksan jostakin, mistä vain, haluan saada rahoilleni vastinetta. Moneenko harjoitustason ratsukisoihin on katsomo maksullinen? Se oli tässä pointtina. Ja ratsukisoissa näkee koko radan, tässä vain pari sataa metriä loppusuoraa. On siis hieman eriasia maksaa raveista, joissa näkee jo koko radan ja juoksun, kuin siitä että näkee loppusuoran.
Ja mainittakoon vielä, ettei missään mainittu pääsymaksua, joka olisi ollut kohtuullista. Silloin olisi osannut jäädä tapahtumasta kokonaan pois. Tietäen, ettei katsoja nää kuin loppusuosuoran radasta.
PoistaHei bloggaaja! Ikävä että sait näin negatiivisen kuvan kys. harjoitusraveista. Haluaisin kuitenkin selventää tässäkin tapahtumassa esiin ottamasi marinan aiheen.
VastaaPoistaEnsinnäkin pääsylippu kys.olevaan Miehikkälän oriyhdistys ryn järjestämiin harjoitusraveihin perustuu siihen että tämä vuosittainen tapahtuma on lähes ainoa paikka kerätä varoja kys.yhdistyksen toimintaan. Näistä tuloista myös maksetaan ravien palkinnot jotka ovat joka vuosi olleet harjoitusraveihin harvinaisen hyvät eli Wahlstenin laadukkaat silat. Nämä siis yhdistys ostaa eikä suinkaan saa esim. lahjoituksena.
Lisäksi harjoitusravit ovat "oikeisiin" raveihin verrattuna pienimuotoinen, yleensä aktiivi uransa lopettaneiden tai nuorten hevosten kilpailutapahtuma. Joukkoon siis mahtuu kaikenlaista menijää, myös niitä harrastehummia joille tämä tapahtuma on ehkä se vuoden ainoa kilpailu. Kilpailukin on näillä yleensä sitten toissijaista. Joten on ymmärrettävää että ehkä siellä joukossa on muutama "epävireinenkin" polle.
Oikeissa raveissahan on eläinlääkäri aina paikalla kontrolloimassa osallistujien kilpailukuntoa ja kipeä tai ontuva kilpailija poistetaan kilpailusta.
Suosittelen uutta retkeä kesäraveihin mm.Loviisan ravien ainutlaatuista kesäravi tunnelmaa on kovasti kehuttu!
Ymmärrän kyllä miksi pääsymaksut on. Mutta niiden olemassa olosta voisi mainostaa samaisessa kyltissä, jossa tapahtumaa mainostetaan, eikö?
PoistaYmmärrän myös harjoitustason kilpailut, oli kyse sitten ratsu- tai raviurheilusta, mutta en ymmärrä enkä missään nimessä hyväksy ontuvaa hevosta, edes harjoituksissa. Ontuvan paikka on ell. Luona ei missään treenin tapaisessa. Ontuminen kertoo aina ja vain kivusta. Huvikseen saaliseläin ei onnu. Tässä kohtaa en jousta millään tapaa periaatteitani, vain terve hevonen on treenaus- ja kilpailukuntoinen.
Raveista lähdettiin oikeastaan hakemaan vain porkkanoita, joita siellä ennen on ollut myynnissä. Nyt ei ollut :/
On mahtavaa, että tällaisia järjestetään ravipuolellakin, mutta hevosten terveydestä ei saa tinkiä tälläkään tasolla, eikö?