Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

22.3.2017

Tamman tahtiin tai jotenkin niin



Aika se vain rientää, enkä millään kerkeä istahtamaan kuulumisten kirjoittamiseen. Toisaalta, kevään upeat kelit eivät kyllä yhtään houkuttelekaan siihen, sillä omassa tallissa riittää näin keväisin paljon hommia. Tarhat sulavat kohisten ja lumen alta paljastuu sitä itseään, kakkaa, paljon! Tarhoja raaspataan siis iltapimeihin asti päivittäin. Joka päivä ne sulavat lisää ja iltapäivällä näky on aina yhtä masentava, koska tämä paskan määrä oikein loppuu? Onneksi valoa tunnelin päässä on näkyvissä, sillä tarhat ovat huomiseen mennessä täysin sulaneet.

Tarhojen raaspaamisen lisäksi on raaspattu ja ratsastettu poneja. Minulla on vain yksi ratsuikäinen oma otus ja todellisuudessa minulla ei ole pitkiin aikoihin ollut näin paljon ratsuja käytössäni. Oli jotenkin lohdullista, että Simon pois menon julkaistuani minulle tarjottiin viidestä eri paikasta ratsua tai sellaisen alkua tyhjää tilaa täyttämään. On mukavaa ajatella, että vaikka omat olisivat poissa pelistä syystä tai toisesta, en olisi tyhjän päällä ratsujen suhteen. On kunnia saada ratsastaa erilaisia hevosia ja olen onnellinen siitä, että minulle luotetaan ratsuja alleni. Tällä hetkellä minulla on ratsastettavana kolme nelivuotiasta ratsun alkua, joista yksi pääsee blogin puolelle enemmänkin esiintymään. Jo täällä mainitusta tammasta Siiristä siis lisää, vihdoin muutaman kuvatuksen kera.


Siiri ei ole minun, eikä meidän perheen ollenkaan. Se on kasvattajansa silmäterä, oikea aarre kuten nimestäkin voi päätellä. Ei niitä nimiä anneta tuosta noin vain, niillä on oltava jokin merkitys. Hillside My Precious siis Siiriliini. Tallilla, jossa Kotti on täysihoidossa muutetaan hevosten lempinimet -iina loppuisiksi, Kottista kaavailtiin Gotfriinaa. Ja lähes jokaisen hevosen lempinimi taipuu nopeasti iina päätteeksi. Minulle tavaksi on tullut laittaa perään iini. Tahveliini, Siiriliini, Frodoliini, Kottiliini. Tapa, jonka huomaa vasta, kun joku muu sen ääneen sanoo.

Siiri on syntynyt vuonna 2013 eli se on neljävuotias tamma. Ennen Simon lopetuspäätöstä olin jo katsellut forestioreja sillä silmällä. En ehkä tietoisesti, mutta jotenkin alitajunnassa olin tehnyt jo jonkinlaisen ratkaisun ja ehkä myös varasuunnitelman. Siiri on äärimmäisen hieno tamma. Olisi todella väärin, ettei Siirin kaltaista tammaa hyödyntäisi jalostusrintamalla. Ensin tamma saa kuitenkin luvan opetella ratsuksi, jossa myös sen todellinen luonne ja yhteistyöhalukkuus ilmenee. Jos tamma laittaa täysin ranttaliksi, on ihan sama mitä suku sisältää. Minulla on halu kasvattaa vain lasten poneiksi soveltuvia laadukkaita poneja, jonka ensimmäinen kriteeri vanhemmille on yhteistyöhalukkuus. Muut asiat ovat toissijaisia. Tosin en voi kieltää, etteikä Siirin hyvät liikkeet ole ehdoton plussa jalostusta ajatellen.


Kotti sairastelujen jälkeen meillä on yskähdellyt molemmat nelivuotiaat. Ne saivat siis myös hieman pakkolomaa, jonka takia Siirin kanssa ei edistytty ratsutuksen rintamalla. Kaivoin sen kuitenkin nyt tarhastaan takaisin työn pariin ja ponihan oli oma itsensä; palvelualtis oppilas.

Ensimmäisenä päivänä vain juoksutin, koska ajattelin sen keränneen energiaa turhan paljon ratsuiluja ajatellen. Toisena päivänä kuitenkin nousin suoraan selkään ja menoksi. Siiri ei vielä täysin ole sisäistänyt eteenpäin tarkoittavia apuja ja sen hämmentyessä avuista, se vain pysähtyy ja jää paikalleen. Päätin ottaa raipan avuksi, jolla sain tarvittaessa lavalle naputeltua. Saimme ravattua todella hyvin kumpaankin suuntaan ja olisimme nostaneet laukankin, mikäli kentän pohja olisi ollut hieman enemmän sula. Nuori, tasapainoton poni tarvitsee hyvän, pitävän pohjan vauhtilajeihin.

Kenttä alkaakin olla pian kesäkunnossa. Tänä vuonna se on sulanut hitaasti, sillä siinä ei ole ollut samanlaista huoltoa talven yli, mitä aiempina vuosina on ollut. Normaalisti se on ollut helmi-maaliskuun vaihteessa jo hiekalla, nyt vasta maaliskuun loppupuolella. Pääasia, että se sulaa ja kesä tulee!

Siirin kanssa jatketaan positiivisella mielellä eteenpäin, se on oikein kelpo oppilas!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti