Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

24.5.2017

Kesä tulee!


Kesä on ihanaa aikaa. Minulle hevosen omistajana tärkeää on, että hevoseni saavat elää kesän nauttien siitä, eli laiduntaen. Hevonen on ruohon syöjä, laiduntaja, ja jokaisen omistajan velvollisuus on antaa hevoselle siihen mahdollisuus. Hevosen täytyy saada laiduntaa edes se pieni aika vuodesta, jonka Suomen sääolot mahdollistavat. Niittoheinä tarhaan ei korvaa laidunnusta.

Poneista Kotti on ollut jo viikon laitumella, totuttelun jälkeen. Kottillle on varattu oma laidunalue, jossa poni saa viettää koko kesän. Laidunnus aloitetaan aikaisessa vaiheessa, jolloin laitumella ei ole vielä paljoa syötävää. Näin ponin aika kuluu enemmän ruuan etsimisessä, kuin syömisessä, eikä ole niin suurta pelkoa ylensyönnin haittapuolista. Toki laitumella on ruokaa riittävästi ja sen huomaa kyllä ponin muhkeasta ulkoasusta. Aikainen laidunnus aloitetaan myös sen takia, että poni kerkeäisi omin voimin pitämään koko suuren laidunalueen matalana, sillä hevoset eivät syö korrelle kasvanutta heinää. Meidän laidunalueelta löytyy moninainen kasvikunta, sillä pellot ovat pääasiassa olleet luonnonhoitona pitkän aikaa. Sieltä löytyy yhtälailla rikkakasveja kuin hyötykasvejakin, useita eri lajikkeita.


Siiri on totutellut vihreään myös hetken aikaa ja aloitti tänään puolipäiväisen laidunnuksen, vuorotellen varsojen kanssa. Siirin kohdalla pelkään eniten ylensyöntiä ja paisumusta. Se on ahne, ja syö tasan kaiken mikä syötävissä on. Antoi sille ruokaa kuinka paljon tahansa, kaikki uppoaa. Poikien kanssa ei moista ahneutta ole havaittavissa, niillä on aina ollut nenän edessä liiaksikin ruokaa, joten ne ovat todenneet ahnehtimisen tarpeettomaksi. Siiri on elänyt laumassa, jossa ruokaa on paisuvaisuuteen taipuvaisten sukulaistensa vuoksi jouduttu hieman rajoittamaan, eikä vapaa heinä näin ollen ole ollut talvikausina vaihtoehtona.


Varsoille riittävä korsirehun saanti on tärkeää, jotta niiden suolisto kehittyy ja kasvaa kunnolla. Se on lähtökohta hyvään tulevaisuuteen. Aliravitut ja nihkeällä ruokamäärällä olleet varsat ovat aikuisiälläkin kuivan kesän oravan näköisiä "kevyt linjaisia" ja kaitarunkoisia, sillä niiden suolisto ei ole kasvanut ja kehittynyt varsa-aikana kunnolla, puutteellisen suoliston täytteen vuoksi. Niihin ei sitä pintaa saa tarttumaan myöhemmälläkään iällä kovin helposti. Laidunaika on varsoille erittäin tärkeää heti maitovarsana ollessa, mutta etenkin sen jälkeiset varsa-ajan vuodet. Meidän orivarsat saavat oman plantaasin, johon kuuluu metsää ja valtavan suuri laidunalue. Tilaa riittäisi useammallekin varsalle, mutta kaksi pojan koltiaista saa tälle kesää riittää.


Siirin oma laidunalue saa seuralaisen. Meille tulee kesäksi ori. New Forest -ori Horshaka Je t'Aime 44 NF on viikon päästä astumassa tiluksillamme, koko kesän. Jami on I palkinnon kantakirjaori, joka ottaa meillä tammoja vastaan. Myös Siiri on tarkoitus astuttaa Jamilla, jotta vuoden päästä pääsisimme odottelemaan taas omaa pientä forresteria. Samalla minulle tulee yksi ratsu lisää valmisteltavaksi loppukesän karkeloihin.


Tästä ei ehkä kesä parane!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti