Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

28.5.2018

Kuinka paljon Kotti maksoi ja muita kysymyksiä

Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia. 






Kuinka korkea Kotti on, minkä kokoinen itse olet? 

Naisiltahan on epäkohteliasta kysyä strategisia mittoja, joten jälkimmäinen kysymys on enemmän ollut kysyjien mielessä, muttei sitä suusta ole uskallettu ulos punkea. Kotti on viime vuonna virallisesti mitattu 132cm kokoiseksi. Ponihan täytyy tänä vuonna mitata uudelleen ja vielä kerran ensi vuonnakin. Minä olen kasvanut vartta 165cm ja painon pyrin pitämään lähempänä 50 kiloa kuin 55 kiloa. Välillä onnistun paremmin, toisinaan heikommin. Mutta yli ei saa tuosta mennä, jos mielin ponilla ratsastaa. Kuinka suuri ratsastaja sitten saakaan näin pienellä ponilla mennä, on toinen juttu. Senttimetrit eivät kerro mitään ponin kyvyistä kantaa painoa. Eikä oikeastaan ponin oma painokaan, sillä on valtava merkitys, missä kunnossa poni on. Ylipainoinen poni painaa kyllä paljon, mutta se kantaa jo valmiiksi valtavaa taakkaa koko ajan mukana. Onkin todella vaikeaa sanoa selkeitä määreitä sille, minkä kokoinen ratsastaja voi mennä tietyn kokoisilla poneilla. Myös sillä on merkitystä, kuinka ratsastaja hallitsee kroppansa. Kevyestäkin ratsastajasta tulee painava taakka, jos ratsastaja ei hallitse itseään ratsunsa selässä. Mutta tottakai painolasti on sen verran mitä ratsastaja painaa, vaikka hän hallitsisi itsensä, kevyemmäksi sillä tavoin ei voi
muuttua. 



Mitä ponisi syö? 

Tämä on kysymys, jota kuulen paljon tapahtumissa missä ollaan esimerkiksi Kottin kanssa. Mm. Moni stewardi on kysynyt, millä ruualla saa nuoren näyttämään noin hyvältä? Samaan aikaan minä painin pienen ponin laihdutuskuurin parissa, kun poni pääsi turpoamaan. Ymmärrän, että etenkin nelivuotiaana ja vielä viime vuonna, kisatessamme nuorten luokissa, vastassa oli aika luisevan oloisia, kolhoja puoliverisiä ja niiden rinnalla pyöreän ulkomuodon omaava poni sai loistaa kunnollaan. Kotti ja Frodo syövät samoja ruoka-aineita. Pääasiana on hyvä kuiva heinä. Kottilla on käsisyöttö, eli sille roudataan käsin hienät eteen. Frodolla oli kokonainen suurpaali tuhottavana tarhakaverinsa kanssa koko talven ajan. Kotti on hyvin nirso syömään, eikä ahda itseään kuivalla heinällä turvoksiin asti. Sillä saattaa pienenkin nokareen syönti kestää kauan, sillä välillä se nautiskelee päiväunista ja jatkaa syömistä lepohetken jälkeen. Eli vaikka sillä ei varsinaisesti vapaa heinä olekaan, niin heinää sillä on aina turvan saatavilla. Kiloista en uskalla sanoa mitään. Ponini syövät heinää sen verran kuin syövät. Nälkää ei tässä talossa tarvitse nähdä, eikä nuo mitään syöttöporsaita ole, vaikka ruokaa riittämiin saavatkin. Kesällä asia on hieman eri, sillä nirso poni muuttuu etenkin ensimmäisiksi päiviksi oikeaksi imuriksi. Laidun on saatava kokonaisuudessaan vatsaan heti! Tilanne onneksi tasoittuu hyvin nopeasti, kun poni ymmärtää, ettei ruoho ole ihan näinä päivinä loppumassa.

Heinän lisäksi, joka on ponien pääasiallinen ravinto, ne saavat myös säkistä rehua. Racing selected on matalan tärkkelyksen vuoksi ollut erittäin hyvä rehu poneille. Ja maistuu nirsoimmallekin äärimmäisen hyvin. Rehujen syöttömäärä on Kottin kohdalla maksimissaan kauhallinen, joka on puoli litraa. Kasvavan Frodon kohdalla litran tai kaksi, riippuen ponin kasvusta ja ulkomuodosta. Ponini saavat rehuja myös laitumella ollessa, lihavuusasteen mukaan, mikäli tarvetta on. Näin pieni rehumäärä ei riitä kokonaisuudessaan täydentämään kivennäistarpeita, joten ne otetaan vielä pussista lisäksi. Marstallin Force on ollut riittävän maittavaa, eikä löydy seuraavana aamuna kupin pohjalta. Talvikaudella ponit saavat myös jatkuvalla syötöllä Vetcaren e-vitamiinia, ja karvan vaihdon aikaan b-vitamiinia. Frodo saa talvikaudella lisäksi chiaa, mutta Kottin vatsalle se ei sovi. Eli ponini elävät aivan perusrehuilla, joiden saatavuus on helppoa ja hinta kohtuullisen edullista. Lisäksi poikien ravintoa talvisin rikastutetaan kesällä kerätyillä ja kuivatuilla luonnonantimilla, tyrnillä, ruusunmarjalla, nokkosella ja mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Luonnollisessa muodossa vitamiineja pitkin talvea. 


Paljonko Kotti on maksanut?

Paljon. Ponin elättäminen ja valmentaminen tähän hetkeen asti ei ole ollut ilmaista. Mutta eipä sen kuulu ollakaan. Se paljonko me olemme pulittaneet ponista rahaa sen kasvattajalle on asioita joihin en vastaa. Se on täysin meidän ja kasvattajan välinen asia, eikä sillä ole merkitystä yhtään kenellekään, tai kenenkään kaupankäyntiin. Se mitä me olemme maksaneet ponista jääköön vain muille arvailuksi.

Ottaako Frodo tammoja tänä kesänä?


Frodo on kaksivuotias, sillä toivottavasti elämä on vasta alkumetreillä. Sitä ei toistaiseksi olla ruunaamassa ennen ns. pysyä lupia, eli viisivuotiaaksi asti se ainakin olisi tarkoitus pitää orina. Ja siitä eteenpäinkin mikäli luvat uudelleen irtoaa. Sillä on joka tapauksessa luvat astua kolmena vuotena tammoja, joten en näe mitään syytä, miksi ponin olisi kaksivuotiaana astuttava. Jos olisimme löytäneet oman tamman, olisimme sen harkinnan mukaan voineet astuttaa tänä kesänä, mutta tammaa ei pahemmin etsitty ja lopulta päädyimme ratkaisuun, ettemme edes etsi. Frodo ei siis tänä vuonna ota tammoja vastaan, vaikka sitä onkin muutamille tammoille kyselty. Se saa nauttia varsamaisen kesän, onhan se vielä täysin varsa. Katsotaan sitten ensi keväänä, miltä jalostuskuviot näyttävät.



Miksi harkitset Frodon  ruunaamista? 

Vastaan kysymykseen aina ensimmäisenä, miksi en harkitsisi? Ponin elämä ei ole huonompaa ruunana. Toki nyt, kun ori sai jalostusluvat, olemme haudanneet ruunausta koskevat ajatukset toistaiseksi. Tottahan on, että ruunan kanssa elämä on helppoa ja harmitonta. Ja kyllä, jos orini äityy käytöstavattomaksi paskiaiseksi, tippuu siltä kulkuset kyselemättä, saman tien. Oriin, oli se sitten poni tai hevonen, on omattava käytöstavat. Röyhääminen ja mullikointi on sallittua omassa tarhassa, omalla ajalla, mutta ihmisen käsissä oriin on oltava kunnolla. Ääntä saa kohtuuden rajoissa hetken pitää, mutta siihen sen on jäätävä. Etenkin poniorien kohdalla käyttäytyminen on ensiarvoisen tärkeää, ponien, myös orien, on toimittava kokoistensa ratsastajien kanssa niin selästä kuin maastakin. Kotona ja vieraissa. Jos nuori ori on jo kukkoilemassa elämänsä alusta asti, ei se ainakaan helpota myöhemmällä iällä. Frodo on käytökseltään 10 arvoinen. Se ei ole vielä ihan 100% herännyt oriuteen, mutta se on myös kasvanut rakkauden ja rajojen kanssa, koko elämänsä. Nuoret kokeilevat rajojaan ajoittan, se kuuluu niiden elämään, silloin rajojen kanssa täytyy olla todella selkeä ja joustamaton. Frodo saa siis olla orina niin kauan, kun sillä on luvat ja käytös on asiallista, eikä pallit häiritse keskittymistä työntekoon. Minulla ei kuitenkaan ole mikään pakottava tarve pitää oria, voin pitää toimivan oriin, mutta työnteko ja motivaatio sitä kohtaan on mentävä etusijalle. Muussa tapauksessa oriin on parempi olla ruuna.  


Miten ponin etsintä edistyy?

Oikein hyvin. Etsinnät on saatettu loppuun ja tuloksena meille löytyi poni. Enää ei siis kannata tarjota omaansa meille. Uskon, että löysimme parhaimman mahdollisen, mitä tällä hetkellä tästä maasta voi löytää. Sanotaan, että tilaisuuteen täytyy tarttua, ja me kyllä nyt tartuttiin.

Voisitko tehdä esittelyn tallistasi? 



Olen tarkoituksella jättänyt tiluksemme sivurooliin ja ponit ovat tämän blogin pääosassa. Ponimme asuvat meillä kotona. En esittele taloanikaan julkisesti netissä, jotain pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta. Samalla ajatuskaavalla haluan pysyä myös tallin kohdalla. En halua jakaa kokonaiskuvaa tallista koko maailmalle. Tänne saa aina tulla, kun etukäteen sovitaan, katsomaan millaisissa oloissa meillä ponit asuvat. Niillä on tilavat karsinat, valtavat laitumet ja postimerkkiä suuremmat hiekkatarhat. Ei mitään grumeluuria, mutta mitä ilmeisemmin ponit viihtyvät ja tykkäävät asua tällaisessa rauhallisessa maalaismaisemassa. Talli on osa meidän kotia ja saa pysyäkin sellaisena.

Esittelisitkö teillä asuvat vieraat hevoset? 

Tällä hetkellä, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, meillä ei ole kuin omat kaksi ponia. Tilanne pysyy tällaisena vain muutamia päiviä, sillä tiistaina Frodolle on tulossa ori seuraa laitumelle. Tämän blogin perusidea on kuitenkin kertoa meidän poneista. En vieraita hevosia esittele sen kummemmin. Ne voivat vilahdella silloin tällöin blogissa sivuroolissa, mutta siihen se jää.



Miksi Simo lopetettiin? 

Simolla oli ligamenttivaurioita, joita hoidettiin ja hevonen vastasi hoitoon hyvin. Tammikuussa se kuitenkin loukkasi itsensä erittäin pahasti, hyppäämällä pystyyn ja kaatumalla toisen kerran selälleen. Enää en edes harkinnut tutkimuksia, en nähnyt tilanteessa mitään muuta oikeaa ratkaisua. Uskon, että Simon on nyt paljon parempi olla. Nemo taas lopetettiin pari vuotta aiemmin jalkavaivojen vuoksi.

7 kommenttia:

  1. Et varmasti ole liian painava ponille ja olet todella taitava ratsastaja, mutta pituutesi puolesta ponit, varsinkin noin pienet kuin reilu 130cm ovat jo silmiinpistävästi liian pieniä. Mikään meriittihän ei ole ratsastaa itselleen liian pienillä poneilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm. Kerrotko missä kohtaa ihan pistää silmään? ;) Tsekkaappa vaikka saksalaisia kouluratsastajia, etenkin miehiä, kaitarunkoisten hevosten selässä, pistääkö samalla tavalla silmään? Se että minä en osaa ja pysty täydellisesti istumaan jokaista liikettä ponin selässä, optimaalisessa asennossa, ei johdu ponin koosta, vaan minun taidoistani. En osaa istua hevosen kokoisen selässäkään, jonka takia olen välillä liikkeen edessä, välillä takana. Silloin tällöin liikkeen mukanakin. Jalkani menevät hieman ponin vatsalinjan alle, mutta pohkeillahan sitä on tarkoitus ratsastaakin, eikö? Yläkroppani ei ole pidempi kuin ponin kaula, eli meillä teoriatasolla on tasapaino mahdollista.
      Mitä tulee satulan kokoon, minulla on jokaisella hevosella ollut saman tuuman satulat. Loppuajasta Simolla oli suurempi satula, joka olikin itselleni aivan liian suuri. :)
      Olen aiemminkin blogissa todennut, että painoa saa pois, mutta pituudelle en voi mitään. Enkä sille, ettei ponikaan tämän kookkaammaksi ole kasvanut. Meillä kuitenkin usein papereisaa lukee sopisointuinen ratsukko. :)

      Poista
    2. http://www.horseandhound.co.uk/news/william-fox-pitt-leads-rolex-kentucky-horse-trials-389470

      Niin.. Artikkelin ensimmäisessä kuvassa Fox Pitt hevosen selässä, ei kukaan taida hänelle nillittää..

      Poista
    3. Ohhoh, ja tämän vielä kisaa kenttää, minä pysyn vain sileällä! ;) No suomalaiseen ajattelutapaan kuuluukin, että vain alle 10 vuotiaat saisivat olla ponien selässä, sen jälkeen olisi siirryttävä hevosiin..

      Poista
    4. Koulukisoissa on nähty useampikin pitkä miesratsastaja jolla kisahevonen 160 cm tai jopa hieman alle. Mittasuhteet on suunnilleen samat eikä kukaan valita :) Ei tosin valita silloinkaan kun selässä keikkuu täti lähemmäksi 100 kg - silloinhan saattaisi olla jopa aihettakin...?

      Anna palaa Mari, yhteistyötänne on ilo seurata ja mahtavaa on se työ jota teet rotuponien tulevaisuuden eteen. Niistä on paljon enempään kuin vain lasten ratsuksi!!!

      Poista
  2. Wautsi, ompas nätti ulkoasu ja tuo banneri on kyllä upean näköinen! Eksyin tänne blogiin uutta luettavaa etsiessä ja tykästyinkin tähän niin paljon, että oli pakko lisätä itseni blogisi lukijakuntaan! Innolla jään odottamaan, millaisia oivalluksia ja ajatuksia tulee blogiasi lukiessa vielä jatkossakin! :D

    Tämä postaus oli kuitenkin kiva ja sai hyvin kiinni tästä blogista, tosin täytyi hiukan silmäillä myös sivupalkin esittelyjä. Toivottavasti jatkossa tulee yhtä kivoja postauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Tämä on jo tosi vanha ulkoasu ja olen haaveillut tämän päivityksestä, mutta toisaalta tämä on itsenikin mieleen.

      Yritän rustailla kivoja postauksia! :)

      Poista