Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       Muistoissa       ::      

31.12.2016

Varsan kuuluu olla varsa

Niin vain kävi, että vuosi kahden hevosen kanssa napsahtaa lopulta omaan nilkkaan. Vai miten muuten voi perustella neljää ruokittavaa turpaa? Hupsista ja sitä rataa..


 No eihän tilanne yllätyksenä tullut, tai ainakin ajatuksen tasolla olin jotenkin tietoinen tästä. Mutta toteutus oli täysin muiden käsissä ja luulin homman kariutuvan käsiin ennen alkujaan. Varsa tarvitsee kokoisensa kaverin, jonka kanssa leikki on turvallista ja reilua. Saatavilla olevat omat jässikkäni eivät siihen täysin sovellu koska hokit, pomottava luonne ja voima. Pieni hentoinen varsa ja 500kg sotanorsu, ei niin hyvä yhdistelmä. Siispä kaikkien turvallisuuden vuoksi ja etenkin varsan, täytyi varsalle löytää kaveri. Vain shettikset, russit ja suokit olivat kieltolistalla, kaikki muut sallittiin. Johonkin on vedettävä raja, jotta edes jonkinlainen mielenterveys pysyisi yllä. Varsan kasvulle tärkeää on ympäristö, jossa varsa voi luottavaisesti kasvattaa itsetuntoaan, olematta koko ajan pahnan pohjimmainen. Siihen soveltuu parhaiten saman ikäinen seuralainen. Yhdessä oppien elämän sääntöihin.

Lopulta kaveri löytyi helposti ja nopeasti. Saman ikäinen ja vielä extraplussana saman rotuinen, voisiko foresti-ihmiselle paremmin sattua? Olin varhain liikkeellä jo kesän lopulla, joten asia jäi muhimaan mieliimme ja ajatuksen tasolle. Sovittiin kyllä juu, mutta eihän sitä koskaan tiedä.. Frodollehan oli varattu pihattopaikka täksi talveksi, mutta kaverina olisi ollut tamma, tottakai sillä tammahan sen Frodonkin piti olla. Mutta eipä ollut. Keväällä olisi kurja paikka erottaa kiireellä kaverukset, jos huonosti kävisi, joten orille oli löydettävä ori kaveriksi. Vaihtoehto olisi myös ollut olla ilman kaveria, mutta varsalle on tärkeää oppia laumakäyttäytymistä ja sosiaalisia kontakteja. Ehkä kaveri hillitsee myös painihaluja ihmisen kanssa, kun saa painia kaverin kanssa.


Olen koko ajan pitänyt Frodo reppulia pienenä ja hentoisena. Mutta kaverin saapuessa, ja saadessani vähän vertailukuvaa varsoista, huomasinkin Frodon olevan pitkälinjainen, jalo ja melkolailla korkea. Kaverukset ovat kuin suokki ja puokki. Toinen on siro ja jalo, toinen pieni ja pyöreä, hyvin ponimainen (no onko yllätys, kun ponista kyse?) otus, joka ei ole ihan niin rohkea, reipas ja utelias.

Jotenkin sitä oman varsan kanssa sokeutui arjen helppouteen ja toimivuuteen. Siihen, että hyvin vähän käsitelty varsa toimii kaikissa tilanteissa, sisälle ja ulos viennissä, kiinni ottamisessa jne. perus asioissa. Niitä ei oikein muista edes arvostaa, ennen kuin kuvioihin tulee kaveri, jolle asiat eivät ole niin selviä. Hetken sitä jo miettii, miksi niin idiootti on, että ottaa ristikseen vieraan varsan, sehän on vain varma työmaa. Mutta oman varsan kasvu ja kehitys kunnolliseksi kansalaiseksi on sen verran tärkeä asia, ettei tätä pahemmin tarvitse miettiä. Varsakaveri oppii kyllä nopeasti elämän perusasiat, kuten riimun laitoin, kiinni antamisen ja kulkemiset tarhan ja tallin välillä. Hetken aikaa joutuu hammasta purren raatamaan, mutta niinhän se on, että lopussa kiitos seisoo!


Menestyksekästä uutta vuotta kaikille!

2 kommenttia:

  1. Voih! Mikäs tämä uusi läsipäinen tulokas oikein on miehiään? <3___<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rokkitukka Roki on Park's Talentista, ihan näpsäkän oloinen pikku-ukkeli :)

      Poista