Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       Muistoissa       ::      

10.1.2017

Kuuraturpa


Ihailen ihmisiä, jotka jaksavat joka päivä siivota tarhat, ainakin omien sanojensa mukaan. 5m*5m tarhassa se on toki yhtä kuin karsinan siivous, ei vaikeaa, mutta ihan oikean tarhakokoisen tarhan siivous on työlästä, etenkin talvella. Minä en todellakaan siivoa tarhoja päivittäin, jos edes kerran viikossa pystyisi, olisi se hienoa.

Pakkaset tuli ja paukkui yli 25 astetta. Maassa ei ollut lunta. Positiivisin asia pakkasessa oli tarhojen siivous. Se oli todella helppoa ja kerrankin teimme sen sopivaan aikaan, sillä seuraavana päivänä sitä talvea tuli sitten muussa muodossa, kerralla ja kunnolla.


Pakkaspäivän tarhansiivous tehtiin auringon paisteessa. Kuuraiset turvat näyttivät niin ihanilta, että oli pakko käydä kamera kaveriksi, vaikka kylmyydestä johtuen puin aamulla jo 3/4 asukkaista takkeihin. Olisin sen viimeisenkin pukenut, ettei sille olisi tullut kateutta kavereiden takeista, mutta minulla ei ollut sopivan pientä loimea. Eikä varsalla tullut muuta mukaansa kuin meidän hevosvarusteiden vihatuin tuote: nylonriimu. Varsa sai sentään nahkariimun hukkaostoksestani! Ei se niin hukkaan mennytkään.

Frodolla on surkea karvapeite sääsuojaksi. Jostain syystä se ei ole kasvattanut ollenkaan turjaketurkkia, sellaista mitä varsoilla normaalisti on. Ajatuksen tasolla se voisi tulevaisuudessa olla vähemmän klippausta vaativa.. Mutta Frodo tykkää takista, kovasti! Mahtava varsa, ei revi loimia päältään, eikä kaveritkaan pahasti repineet. 


Tarhojen siivous meni allekirjoittaneelta kameran takana pitkälti, mikäli ei lasketa sitä, että siivosin ensin yksin laumaponien tarhaa. Tai yksin en todellakaan sitä tehnyt, sillä kolme kiinnostunutta hörökorvaeläintä siinä oli kaverina. Jokseenkin rohkean sorttisia nuoria miehiä, eivät hämmästelleet ollenkaan kottareita(kaan). 

Omaansa katsoo ruusunpunaisten linssien läpi.


Frodo on jotenkin speciaali. Toki omaansa katsoo ruusunpunaisten linssien läpi, mutta ei minulla tällaista hevosta koskaan ole ollut. En voi sanoa toisen puolesta, mutta voisin vaikka vannoa silti, että tuo varsa rakastaa huomiota! Se laittaa silmätkin kiinni, nautiskellakseen rapsutuksista ja huomiosta. Se on aina siellä, missä on potentiaalinen mahdollisuus saada huomiota ja kulkee kuin koira ihmisen perässä. En tarkkaan ole miettinyt asioiden moninaisia puolia, onko hyvä, että varsa on ihmisystävällinen, jopa liiaksikin. Voiko edes olla liiaksi? Varsa, josta on tarkoitus koittaa oria. Se ei ole orivarsa, jota ollaan heti ruunaamassa. Voiko Frodon ihmisystävällisessä luonteessa olla huonoja puolia, jotka kostautuvat myöhemmin? Tykkään suorista, yksinkertaisista hevosista. Sellaisista, jotka viihtyvät mieluummin lajiseurassa, mutta lähtevät sieltä mukisematta ihmisen matkaan. Minulla ei ole vielä ollut hevosta, joka mieluummin olisi siellä ihmisen matkassa kuin lajiseurassaan. 


Mutta kyllä tämä otus on niin täydellinen pakkaus, ettei voi kuin ihmetellä!

1 kommentti:

  1. Meidän norsunpoikanen on just sitä sorttia, että muista hepoista ei tykätä, ne on pyllystä, mut ihmiset on kivoja ja niiden kans on kiva touhuta. :D

    VastaaPoista