Koitti taas aika, kun oli koeteltava onnea ja lottonumeroiden osumista kohdalle. Mikä tilanne on satuloiden kohdalla? Istuuko ne, voiko niitä fiksata sopivaksi vai meneekö satulat uusiksi? Vaikka jollain tapaa osaan katsoa itsekin satulan sopivuutta, haluan, että ammattilainen katsoo ne säännöllisin väliajoin. Olin varannut valjasverstas Bridan käymään meillä, jotta saimme hoidettua kaikki tarvitsemani asiat kerralla, sillä asiointini Bridan kanssa ei ollut pelkästään satuloihin kohdistuvaa.
Kottin kanssa tarkoitus oli katsoa Wintecien sopivuus ja muokata niitä tarvittaessa, mikäli se on mahdollista. Siksi poni otettiin ensimmäiseksi käsittelyyn. Aivan aluksi katsottiin koulusatula, sillä se on käytössä meillä aktiivisemmin. Olin vaihtanut siihen valkoisen eli normaali malleista leveimmän. Hetken katseltuamme satulaa, päädyimme vaihtamaan punaisen kaaren eli hieman kapeamman takaisin. Poni ei siis aivan mahdottoman leveä vielä ole. Ratsain satula vaikutti muuten hyvältä, mutta valui hieman vasemmalle, jonka vuoksi eteen vasemmalle puolelle laitettiin 4mm pala korjaamaan valumista.
Koska itse en tykkää synteettisistä vastinhihnoista, lähti satula vielä verstaalle, jossa siihen vaihdetaan vastinhihnat nahkaisiin. Kottille suositeltiin myös mutkavyötä joka auttaisi satulaa pysymään paikallaan, sillä poni on melko pyöreä muodoiltaan ja satulat liikkuvat väkisinkin sen selässä hieman. Aluksi kuitenkin kokeillaan pärjätä Simon vyöllä, jossa Kottin vyöstä poiketen ei ole joustoja ollenkaan.
Koulusatulan jälkeen oli yleissatulan vuoro. En ole itse kerennyt kuin kerran kokeilla satulaa selkään, joten sen kanssa tuttavuuteni on hyvin lyhyttä. Satula on rungoltaan periaatteessa samanlainen kuin koulusatula, mutta hienoisia eroja satuloissa toki on. Satulassa oli valkoinen kaari paikallaan, mutta tämän satulan kohdalla se sopi paremmin. Siinä oli ennestään ohuet palat paikallaan, jotka annettiin jäädä. Lisäksi satulaan laitettiin 4mm etupala vasemmalle puolelle, sillä ponista näkyi mittaanakka selvästi symmetrisyyseroa.
Satulassa oli valmiiksi nahkaiset vastinhihnat, mutta meidän s-vyö tarvitsi fiksausta, sillä sen joustot olivat jo hieman löystyneet, jonka vuoksi joustot vaihdetaan nahkaiseksi, jonka on tarkoitus samalla myös vakaannuttaa koko satula. Satulalle itselleen ei tarvinnut siis tehdä mitään kummaa, mutta vyötä vähän fiksaillaan.
Kottin kohdalla satulat siis saatiin melko näppärästi fiksattua sopivaksi. Sitten olikin Simo-Petterin vuoro. Simolla oli ohjelmassa ensin satulan sopivuuden tarkastus. Zaldi on tuntunut minusta siltä, että se kaipaa jonkinlaista fiksausta, enkä ollut väärässä. Olin kuitenkin ajatellut satulan olevan kapea, sillä tuntui todella tiukalta edestä. Ja sitä se olikin, mutta ei sen takia, että se olisi liian kapea, vaan sen takia, että se oli liian leveä ja painui liian alas edestä.
Satulan kanssa olen käyttänyt tähän asti romaania, aivan kuten Hipposportissa suositeltiin. Nyt romaaniin kuitenkin laitettiin lisäksi eteen palat, jolloin satula nousi tasapainoon. Vaihtoehtona kavennustakin mietittiin, mutta oletettavissa on, että Simo jossain vaiheessa alkaa leventyä, jolloin satulaa joutuisi fiksailemaan leveämmäksi. Romaanilla täytetty tyhjä tila on edullisempi ja helpompi ratkaisu, sekä helpompi muokkailla tarpeen tullen.
Kokeillessani ratkaisuja ratsain, oli Simon etuosasta karvat menneet kikkaralle. Sellaista ei Simolla ole aiemmin käynyt, eikä sen tässäkään kohtaa olisi pitänyt niin tehdä. Päädyttiin kokeilemaan täyttötoppausta, sillä satulan toppauksissa oli pieniä epäsymmetrisyyksiä ja osa toppauksista oli melko tyhjänä. Satula näytti muuten istuvan todella hyvin ja Simo liikkui sen kanssa todella hyvin. Pieni hevonen on alkanut kerätä vatsan ympärystä, sillä vyö alkaa olla nafti, etenkin nyt, kun romaanin palat nostavat satulaa entisestään. Satula lähti siis verstaalle, josta saamme sen huomisiltana takaisin.
Simon kanssa ohjelmassa oli kuitenkin myös muuta. Olen pitkän aikaa etsinyt Simolle suitsia, mutta mistään ei vielä ole löytynyt juuri sellaisia, jotka haluaisin. Siksipä olen suunnitellut Simolle teetättäväni mittatilaussuitset. Ajatukset lentoon ja suunnittelemaan, kaikki mitä haluan suitsilta. Simosta otettiin mitat ja kerroin millaisia olen suunnitellut. Kaikki lähti leveästä, muotoillusta niskahihnasta, johon halusin muotoillun turpahihnan, joka jättää suunpielet täysin vapaaksi.
Simon satulan sopivuus tarkastetaan vielä toppauksen muokkausten jälkeen uudelleen, jotta varmistutaan siitä, että se varmasti passaa herkkämielelle tuleviin treenihetkiin. Huomenna valmentaudutaan, lainaamalla valmentajan satulaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti