Blogi       ::       #Gottfrid       ::       #HFG       ::       #EPPO       ::      Muistoissa       ::      

7.7.2017

Vahva oo, älä luovuta!

Miten se sujuukin kaikilta muilta kuin tanssi, mutta meiltä ei mitenkään?! Vähän joka asiassa on sellainen fiilis, että kaikilta muilta sujuu asia kuin asia helposti. Hevosten laitumelle laitto koko kesäksi, sen kuin vain jättää ne sinne. No meilläpä ei jätetä, kun otukset (ihan kautta hevosenomistajan historiani) tulevat illan tullen aivan hulluksi ötököistä tai ihan mistä vain. Ns. Iltavilli, joka päättyy vasta sitten, kun hevoset ovat karsinoissaan, joko omalla luvallaan tai sinne ihmisen toimesta laitettuna.

Toivossa on hyvä elää..
Oikeastaan mistä vain aiheesta saisin kertomuksen kuinka muilla vain sujuu sormia napsauttamalla, mutta meillä ei. Nyt ohimo harmaantuu astuttamisella. Voinen sanoa, että jos olisin tiennyt tästä tällaisen ruljanssin tulevan, olisin skipannut koko homman kokonaan. Ja juu, jos meille omasta oriista astuva ori joskus tulee, saa sitä vain siirtona. Oikeastaan olen jo naputtelemassa Viikin numeroa puhelimeen ruunausta varten. 

Ori on nuori, joskin astunut jo useamman tamman, tai no kolme. Mutta mikään täysin noviisi se ei ole. Innokas, liiankin innokas, ainakin tälle tammalle, joka täytyisi astua. Se on ehkä pahimmassa iässä ikinä, se tietää nyt mitä tuleman pitää ja nuoruuden into puskee läpi aivan liiaksi. Se oikeastaan sokaistuu tamman läsnäolosta. 

Tamma on nuori, täysin noviisi, hyvin herkkä ja arka. Sitä pelottaa ja ahdistaa. Luonto käskee sen antaa orille selvän merkin astumisesta, mutta itse suoritus on tamman mielestä jotain, missä se ei halua olla mukana. 

Yli-innokas ori ja arka tamma on todella hankala yhdistelmä. Jokin kaukainen ajatus oli, että tamma ja ori voisivat olla samassa laitumessa koko kesän. Ori on tottunut siihen ja elänyt elämänsä tammojen kanssa samassa aidassa. Helppoahan se on silloin, kun tammaa antaa oriin hoitaa hommansa ja lopettaa kiimailun tiinehtyessään. Mutta meillä tamma ei anna astua. Se jää kuselle, mutta oriin tullessa ampaisee potkimalla kuuta kiertävälle radalle. Edessä on takaa-ajo, jossa kiimantuoksun sieraimiinsa saanut hormoonihirviö jahtaa tammaa, jonka on päättänyt keinolla millä hyvänsä astua. Ja tammaa pelottaa vielä enemmän. Lopulta tilanne päättyy siihen, että tamma on ampaissut langoista läpi. 

Ensimmäinen astutus jäi lyhyeen, kun se ei kerrasta onnistunut. Yritys ja ajatus oli astuttaa kädestä pitäen. Ori oli päässyt jo selkään, mutta tamma ampaisi pakoon.  Ensimmäisen astutusyrityksen olisi pitänyt onnistua. Ori ei ollut vielä täysin hereillä tilanteesta, joten se käyttäytyi suhteellisen asiallisesti, eikä ollut luonnon suomien hormoonien ja vaistojensa varassa.  Toista kertaa tamma ei enää päästänyt oria lähellekään. Päätimme kokeilla seuraavaan kiimaan edellä kuvattua laidunnusta.

Lopulta ori pääsi tamman sisälle, mutta yrityksistä väsyneenä ei jaksanut pitää itseään riittävän kauan tamman selässä, vaan laskeutui alas juuri h-hetkellä. Sinne meni suoraan maahan kaikki siittiöt! Teki mieli käydä poimimassa spermat maasta ja ruutata käsin tamman sisään!

Taas kerrasta viisastuneena päätimme yrittää vielä kädestä astutusta, mutta no deal! Tekisi mieli sitoa tamma johonkin kiinni, mutta sillä on hyvin vahvasti viitteitä vetopaniikista, joten sekään ei tule kuuloon.  

Tässä kohtaa alkaa olla epätoivo lähellä. Vaihdanko kohta oria sellaiseen jota saisi siirtona vai unohtaako koko varsoitus? Valmiita on niin paljon myynnissä, jos varsaa mieli tekee. Tamma kuitenkin ultrataan ja toivotaan parasta, että se yksi onnellinen siittiö olisi jäänyt sisälle ja hedelmöittäisi munasolun. Mutta nämä astutusyritykset ovat nyt tässä. Joko tamma on tiine tai meille ei tule syntymään varsaa ensi vuonna. Vaihtoehtojahan olisi ja oria vaihtamalla voisi "parantua" mutta tässä kohtaa motivaatio, into ja etenkin raha tähän projektiin on loppu. 

..Kunnes se armottomasti riistetään!
Niin tai näin, ottaa päähän kovasti, mutta jos asioista etsii positiivisia puolia, on parempi, että panostaa kahteen poniin täysillä, kuin kolmeen 95%. Ja onhan tässä vielä reilun viikon ajan toive, että siellä olisi uuden elämän alku, ennen kuin se toive riistetään..  

6 kommenttia:

  1. Onhan tamma ultrattu ennen astutusta, ettei ole mitään vialla ja että kiima on hyvässä vaiheessa?

    VastaaPoista
  2. Anonyymi8/7/17 13:39

    Onko sulla kokemusta tästä hommasta?

    1. Varmista hyvä kiima
    2. Muutama ihminen pitämään tammaa (huulipuristintakin on käytetty), joka on astutusliinoissa.
    3. Anna orin hoitaa homma rauhassa ja auta sitä tarvittaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ammattilainen, mutta kyllä olen astutuksissa ennenkin mukana ollut.

      Hyvä kiima on varmistettu, mutta se ei auta, kun tamma pelkää tätä oria. Astutusliinoista minulla on vain huonoja ja tosi huonoja kokemuksia. Ne toimivat hyvin tammoilla, jotka ei niitä tarvitsisi muutoinkaan, mutta huonosti sellaisilla, kuten tällä yksilöllä, jolle ne ajatustasolla olisi hyödylliset. Vähän kuin gramaanit..

      Ori saisi hoitaa hommansa rauhassa, jos olisi tamman lähettyvillä edes jokseenkin "rauhassa" että pääsisi lähelle.

      Kyllä, homma on varsin helppoa ja mutkatonta, kun tammana ja orina on mutkattomat yksilöt. Mutta silloin, kun hommassa on mukana yksikin mutka, ei se ole niin yksinkertaista, mitä tekstistä saattaa ymmärtää.

      Poista
  3. Yli-innokas ori on paha, jos edessä on ensikertalainen. Ori hetkeksi pirttihirmujen kanssa laitumeen, niin oppii olemaan. ;) Jos toki olisi mahdollista. Näin meidän oma "juniori" sai päänsä taas takaisin, kun kesän ekan ja samalla tosi "helpon" tamman jälkeen pää kävi ylikierroksilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhtälö on tosiaan todella huono. Tämä yksilö tarvitsisi ennemminkin sen pökkelönä seisovan tamman, jota saisi astua kellylläsrymistymiseen asti ja rauhoittaa vähän mieltään. On melkoinen alfauros, joten poikaporukassa voisi tulla ruumiita :/

      Poista
    2. Tässä tapauksessa pirttihirmut = varsallinen tamma ja toinen vähän topakampi neiti, ei nuori kloppi ollut enää yhtään pöljä näiden jälkeen. :) Mutta tsemppiä joka tapauksessa!

      Poista